Työ pelloilla kelpaa jälleen suomalaisille: henkilöstöfirma häkeltyi hakemusten tulvasta: "Ilmassa tuntuu olevan me-henkeä"

Henkilöstöyritys on käynnistänyt kiireellisesti valtakunnallisen kampanjan, jonka avulla maatalous- ja puutarha-alan töihin etsitään kotimaisia työntekijöitä. Työnhakuihin on tullut neljän ensimmäisen päivän aikana yli 1 000 työhakemusta.

Hakemusmäärä on Baronan mukaan poikkeuksellisen suuri.

Yritys etsii työntekijöitä esimerkiksi marjatiloille sekä vihannes- ja juurestiloille eri puolille Suomea.

– On sanottu, että suomalaiset eivät lähde töihin pelloille, mutta nyt näyttää olevan toisin. Suomalaisen ruokatuotannon turvaaminen nähdään kriittisenä ja vakavana asiana. Ilmassa tuntuu olevan me-henkeä ja halua auttaa kotimaisia viljejöitä vaikeana aikana, sanoo elintarviketeollisuuden palvelujohtaja Arto Töyrä Baronalta MTV:lle.

Lue myös: Viljelijät hermoilevat, kausityöläisten tulo on hämärän peitossa aivan satokauden alla – ”Ensi viikko on kriittinen, ratkaisu ei voi odottaa kesään”

Korona toi työntekijäkadon

Työvoimapula johtuu koronapandemiasta, jonka vuoksi ulkomailta ei nyt voi matkustaa kausityöntekijöitä Suomeen.

Asialla alkaa olla kiire. Istutukset ja kylvöt alkavat tämän ja ensi kuun aikana. Työvoimapulan pelko on Baronan mukaan saanut monet maatalousyrittäjät pohtimaan, pitäisikö kevätkylvöt jättää kokonaan tekemättä.

– Toivottavasti suomalaiset tilalliset luottavat nyt siihen, että he saavat työvoimaa tiloilleen. Työntekijöiden on tarkoitus aloittaa  niin pian kuin tarve eri aloilla vaatii. Työntekijöitä tarvitaan tavallaan kahdessa erässä, eli nyt alkutuotannon ja istutusten vaiheessa sekä juhannuksen jälkeen, kun satoja aletaan korjata, Töyrä täsmentää.

Lue myös: Rajoitukset koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi vaikuttavat myös näin – maatiloille ja puutarhoihin tarvitaan pikaisesti 1 500 kausityöntekijää

Tällä hetkellä Barona käy neuvotteluita useiden kymmenien maatalousyrittäjien kanssa ympäri Suomen.

Eri arvioiden mukaan maatalouden kausityöntekijöiden tarve keväällä ja kesällä on vähintään 14 000–15 000 työntekijää. Reilut tuhat tähän mennessä saapunutta hakemusta ei siis vielä kuro ammottavaa kuilua umpeen, mutta Töyrä uskoo hakemuksia tulevan vielä useita tuhansia.

Hakijoita lukuisilta vuosikymmeniltä

Tähänastisessa hakijajoukossa on niin työuransa loppupuolella olevia, noin kuusikymppisiä hakijoita kuin 20-vuotiaita nuoria aikuisiakin. Yhtenäistä profilointia heistä on vaikea tehdä, mutta Töyrän mielestä monista hakemuksista välittyy rohkeus tarttua toimeen alalla, jonka turvaaminen on etu koko Suomelle.

– Toki nämä työt hieman alasta riippuen vaativat hyvää fyysistä kuntoa. Jos mietitään vaikkapa mansikanpoimintaa, joka on pitkälti kyykistelyä ja sisältää runsaasti liikkumista pelloilla. Mutta ei tässä muuten mitään ihmeellistä ole. Monihan on aloittanut työuransa mansikkapelloilta. Itse aloitin nuorena työurani metsäistutusten parissa, Töyrä sanoo.

Lue lisää: Ravintolat, kahvilat, baarit ja pubit sulkivat ovensa toukokuun loppuun asti

Koronarajoitusten vuoksi moni ravintola- ja majoitusalalla työskentelevä saattaa jäädä ilman työtä tulevina kuukausina. Töyrän mukaan Suomessa olisi nyt tärkeää miettiä  keinoja, joilla ihmisiä voidaan kannustaa aloilta toisille. 

– Suomen hallituksen esitys, että maahanmuuttajilla olisi oikeus vaihtaa työpaikkaa huoltovarmuuden vuoksi esimerkiksi maatalouteen, on todella kannatettava, Töyrä sanoo.

Lue myös: Maahanmuuttajat töihin työvoimapulasta kärsiville maatiloille? – Hallitus haluaa pikaisesti voimaan lakimuutoksen, jonka turvin maahanmuuttaja voi vaihtaa työpaikkaa

Halla-aho vaatii maahanmuuttajia töihin työvoimapulassa kärvisteleville maatiloille: "Sopii maatalouden tarpeisiin kuin nyrkki naamaan"