Rokotteiden antama suoja tauteja vastaan ei tunnu yhtä käsinkosketeltavasti tavallisen kaduntallaajan elämässä kuin esimerkiksi tulehduskipulääkkeen päänsärkyä taltuttava vaikutus. Rokotteiden tauteja torjuva hyöty nähdään oikeastaan vasta väestötasolla, kertoo Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.
Rokotteen hyödyn sijasta sen haittavaikutukset voivat olla hyvinkin käsinkosketeltavia, kuten esimerkiksi päänsärkyä tai kuumeilua.
– Haitat ovat konkreettisia, ja hyödyt nähdään sitten väestötasolla, joka tekee sen, että sietokynnys rokotteen haitoille on hyvin vähäinen, Rämet toteaa.
Kun päänsärky vaivaa, nappaavat useat kivunlievitykseksi tulehduskipulääkkeen miettimättä mahdollisia haittavaikutuksia sen kummemmin. Lääke vie säryn mennessään ja luo tunteen siitä, että se on hyödyllinen ja toimii.
Lue myös: Voiko korona yhä levitä Suomessa, kun kaikki on rokotettu? Näin vastaavat asiantuntijat toivosta normaaliin
Suomessa tulehduskipulääkkeiden haittavaikutukset, esimerkiksi ruoansulatuskanavan verenvuoto tai maksavaurio, aiheuttavat kuitenkin useita kuolemiakin vuosittain.
– Kun päätä särkee, niin riskin ajatteleminen jää, kun hyöty koetaan niin konkreettisena. Siinä tilanteessa harva kyseenalaistaa, onko Buranaa mielekästä käyttää vai ei, vaikka siihen kiistatta liittyy haittavaikutuksia. Se tekee tämän dilemman, pohtii Rämet.