Ristiinan taajamassa Mikkelissä on tänä syksynä noussut vahva kansanliike vastustamaan kaupungin aikeita lakkauttaa Mikkelin lukion Ristiinan toimipiste.
Mikkelin kaupunki ilmoitti aikovansa lopettaa lukio-opetuksen Ristiinan toimipisteessä 1. elokuuta 2020 alkaen. Toimipisteessä on noin 70 opiskelijaa.
Tieto lukion lakkauttamisesta sai välittömästi aikaan voimakkaan vastareaktion, ja ristiinalaiset ryhtyivät joukolla vastustamaan kaupungin suunnitelmia.
– Tieto lakkautusaikeesta tuli kaikille ihan puskista. Jopa koulun henkilökunta sai lukea siitä sanomalehdestä, ristiinalainen toimittaja-kirjailija Riina-Maria Metso kertoo MTV Uutisille.
Kaikki kyläläiset huolissaan
Riina-Maria Metso on yksi aktiiveista, joka on voimakkaasti vastustanut kaupungin suunnitelmia.
Hän perusti lokakuun alussa Facebookiin Ristiinan lukion säilymisen puolesta-ryhmän. Lokakuun loppuun mennessä ryhmään on liittynyt yli 800 jäsentä.
Keskustelu ryhmässä on ollut aktiivista. Ristiinan lukion lakkauttaminen ei kosketa pelkästään lukiolaisia ja heidän perheitään. Huoli oman seudun lukion lakkauttamisesta yhdistää kaikkia ristiinalaisia.
– Lukio on valtava elinvoimatekijä koko alueelle. Me pelkäämme koko alueen elinvoiman menetystä, jos lukio lakkautetaan, Metso sanoo.
Lue myös: Lukiolaisten mitta täyttyi Espoossa – opiskelijat marssivat ulos homeongelmien vuoksi: "Sisällä tulee pää kipeäksi"
Taustalla säästösyyt
Mikkelin kaupunki on perustellut Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen lakkauttamista säästösyillä. Lakkauttamisella kaupunki hakee noin 250 000 euron säästöjä.
Mikkelin kaupungin sivistysjohtaja Virpi Siekkisen mukaan Mikkelin kaupungin taloudellinen tilanne on niin vaikea, että mitkään palvelut ja toiminnot eivät ole turvassa tarkkailuilta.
Kaupungin tilinpäätöksen mukaan Mikkelin talous oli viime vuonna lähes 13 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Itsenäisenä oppilaitoksena Ristiinan lukio lakkasi olemasta jo viime vuodenvaihteessa, kun Ristiinan lukio yhdistettiin Mikkelin lukioon, jolloin siitä tuli Mikkelin lukion Ristiinan toimipiste.
– Meillä on kaksi nuorten päivälukiota ja nyt säästöjä haetaan yhdistämällä ne yhteen toimipisteeseen. Tällöin rakenteista saadaan säästöt aikaiseksi eikä tarvitse kurssitarjontaan puuttua, Siekkinen sanoo.
Lue myös: Kunnat ahdingossa: veroprosentin nostamista uumoillaan kymmenissä eri kunnissa: "Kuluvana vuonna 88 kuntaa on hakenut hankinnanvaraista avustusta"
Luoko kaupunki vastakkainasettelua?
Metson mukaan kaupunki on tarkoituksella luonut vastakkainasettelua Ristiinan toimipisteen ja Mikkelin keskustan toimipisteen välille.
– Lakkautusesitystä on perusteltu sillä, että jos Ristiinan toimipistettä ei lakkauteta, keskustan oppilaat joutuvat kärsimään koska kurssitarjotin pienenisi. Minun mielestäni tällainen on huolestuttavaa mikkeliläisten nuorten kannalta.
Siekkisen mukaan lukiokoulutuksesta ei ole muita mahdollisia säästökohteita kuin joko Ristiinan toimipisteen lakkauttaminen tai kurssitarjottimen karsiminen.
– En osaa sanoa, onko se vastakkainasettelua. Jostain säästöt pitää löytää.
Ristiina oli itsenäinen kunta vuoteen 2013, jolloin se yhdistyi Mikkelin kanssa. Metson mukaan on huolestuttavaa, että nyt kaupungissa lietsotaan vastakkainasettelua eri kaupunginosien kesken.
– Tällaisella vastakkainasettelulla voi olla kauaskantoiset seuraukset, hän lisää.
Metson mukaan Mikkelin kaupungin päätös leikata lukio-opetuksesta on väärin. Hänen mukaansa säästöt tulisi etsiä muualta.
– Säästöt pitäisi etsiä jostain muualta kuin nuorista ja sivistyksestä.
Lue myös: Harvinainen koulukokeilu hämmentää virkamiehiä – emokouluun matkaa 500 kilometriä
Järjestääkö kaupunki koulumatkat?
Jos lukion Ristiinan toimipiste lakkautetaan, paikalliset ihmiset pelkäävät, että lukiolaisten koulumatkat venyvät kohtuuttoman pitkiksi.
Lukion lakkauttamista vastustavien mielestä välimatkat keskustan lukioon ovat pitkiä eikä joukkoliikenneyhteyksiä ole riittävästi opiskelijoiden tarpeisiin nähden.
Mikkelin kaupungilla ei ole tällä hetkellä suunnitelmissa järjestää toisen asteen opiskelijoille koulukyytejä. Mikäli oppivelvollisuusikää nostetaan 18 vuoteen, asiaan tulee muutos.
– Oppivelvollisuuden pidentämisestä on ollut puhe, joten se voi olla asia mistä ratkaisu tulee valtakunnallisten linjausten kautta, sivistysjohtaja Siekkinen sanoo.
Lue lisää: Opetusministerin virkaa unelmatyökseen kutsuva Li Andersson: Koulutuksen leikkauskierre loppuu nyt, oppivelvollisuusiän nosto voimaan 2021
Juuri pitkien välimatkojen takia on mahdollista, että ristiinalaiset nuoret hakeutuvat muiden kuntien lukioihin.
Metson mukaan osittain juuri Mikkelin keskustan ja Ristiinan toimipisteiden välille luodun vastakkainasettelun vuoksi ristiinalaiset eivät koe Mikkelin keskustan lukiota houkuttelevana.
– Esimerkiksi Mäntyharjun lukiolta tullaan kertomaan ristiinalaisille heidän lukionsa eduista. Sen verran olen kuullut, että yleinen nuorten mielipide on, että he pitävät muiden kuntien lukioita potentiaalisina.
Lopullinen päätös joulukuussa
Mikkelin kasvatus- ja opetuslautakunta päätti puoltaa Ristiinan toimipisteen säilyttämistä äänin 8–2. Seuraavaksi kaupunginhallitus käsittelee kaupungin talousarvioesitystä marraskuussa.
Lopullisesti asiasta päättää Mikkelin kaupunginvaltuusto 9. joulukuuta. Silloin selviää, loppuuko lukio-opetus Ristiinan toimipisteessä.
– Vaikutukset ovat varmasti hyvin kauaskantoisia, jos siihen ratkaisuun päädytään. Kouluja ei pitäisi lakkauttaa ilman, että seurauksia arvioidaan, Metso sanoo.