Miten pärjää kulttuurikaupunki, joka purkaa vauhdilla vuokra-asuntoja? Suora lähetys Savonlinnasta tänään iltapäivällä

2:37
Toimittaja Leo Jaakkonen vieraili Savonlinnassa, jossa sulatellaan perinteisten Ooperajuhlien perumista – tällainen ilmapiiri kaupungissa vallitsee

Savonlinna on viime vuosina ollut otsikoissa synkkien uutisten takia. Ensin lähti opettajankoulutus, nyt vaaravyöhykkeessä on sairaala. Onko Savonlinnalla enää toivoa?

Juttu on osa MTV Uutisten kuntakierrosta. Vaaliauto kiertää Suomea ja nostaa esiin kuntien puheenaiheita suorissa lähetyksissä kello 14.30 alkaen. Katso kiertoaikataulu täältä.

Kaikki uutiset kuntavaaleista löydät Kuntavaalit-taustasivuilta ja kaikki Vaaliauton lähetykset mtv-palvelusta! 

Savonlinnaa on koeteltu. Ensin Itä-Suomen yliopisto siirsi opettajankoulutuksensa Joensuuhun. Sen jälkeen hallitus päätti sote-ehdotuksessaan, että Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri kuuluu jatkossa Etelä-Savoon. Päätös aiheuttaa pelkoa oman sairaalan menetyksestä.

Kaiken kukkuraksi koronavirus pakotti perumaan viime vuoden Oopperajuhlat ja tämän vuoden tapahtumakin järjestetään ilman oopperaesityksiä.

Asiantuntija Kirsi Siltanen aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä sanoo, että Savonlinnan tulevaisuus on kulttuurissa ja lähialueen kuntien yhteistyössä. 

Kaupunki supistuu, mutta se täytyy vain hyväksyä. Kultuuripääkaupunkihankkeella ja Itä-Suomen kuntien yhteistyöllä

– Savonlinnassa on nyt "eihän tästä mitään tule" -tyyppinen henki. Nyt tarvitaan uskoa siihen, että kaupunki jatkaa.

Yksi Suomen nopeimmin ikääntyvistä seuduista

Savonlinna on osa Etelä-Savon maakuntaa, mutta se mielletään Itä-Savoksi. Itä-Savo ei ole varsinainen hallintoalue muuten kuin sairaanhoitopiiri Sosterin osalta.

Savonlinnan ongelmat ovat monelta alueelta tuttuja. Väestö on ikääntynyttä ja syntyvyys matalaa. Monet nuoret ja työikäiset muuttavat pois.

– Savonlinna on Suomen ikääntyvimpiä alueita ja kohtaa siihen liittyvän kehityksen ensimmäisenä. Siinä mielessä Savonlinna on hyvin tyypillinen Etelä-Savon kunta.

Savonlinnan väkiluku on laskenut tasaisesti jo vuosikymmeniä. 1980-luvulla Savonlinnassa oli reilut 41 000 asukasta, nyt asukkaita on vajaat 33 000.

Opettajankoulutuksen siirto vaikuttaaa vieläkin

Viime vuosina Savolinnan eniten puhuttanut kysymys on ollut opettajakoultuksen siirtäminen pois Savonlinnasta. Koulutus lähti vuonna 2018.  

Päätös kuohutti kaupunkilaisia. Savonlinnassa nähtiin siirron vastainen mielenosoitus. Lehtitietojen mukaan siihen osallistui noin 5 500 ihmistä.

Vaikka siirroista on kulunut jo muutamia vuosia, asia puhuttaa edelleen.

– Se muutos oli niin dramaattinen, että siitä ollaan edelleenkin hyvin...sanoo Siltanen ja jättää lauseen kesken.

Savonlinnasta muutti pois tuhatkunta ihmistä.

– Siinä lähti iso osa opiskelijoita ja henkilöstöä. Savonlinna on siinä mielessä epätyypillinen kaupunki, että se on kohdannut näin ison iskun, joka kohdistuu nimenomaan korkeakoulutettuihin ihmisiin.

Isku näkyy katukuvassa. Pois lähteneet käyttivät aktiivisesti esimerkiksi kulttuuripalveluja.

– Tämän seurauksena Savonlinnassa on nyt purettu vuokra-asuntoja, jotta ylitarjontaa saataisiin vähennettyä ja asuntomarkkinat terveemmiksi, Siltanen sanoo.

Savonlinna sai valtiolta vuonna 2019 oman apupakettinsa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Savonlinnan yksikön opiskelijapaikkoja lisättiin 150:llä. Myöhemmin niitä pitäisi vielä tulla lisää.

Lähellä oleva Parikkalan rajanylityspaikka on tarkoitus avata liikenteelle kolmen vuoden päästä. Rajaliikenteen toivotaan tuovan eloa ja uusia tulovirtoja kaupunkiin.

Seuraavaksi pelätään keskussairaalan kohtaloa

Toinen viime vuosina puhuttanut kysymys on ollut Savonlinnan keskussairaalan tulevaisuus. Hallituksen sote-esityksessä Etelä-Savon hyvinvointialue Sosteri jäisi osaksi Etelä-Savon maakuntaa.

Nyt moni pelkää, että se merkitsee käytännössä keskussairaalan sulkemista, sillä Etelä-Savon resurssien ei uskota riittävän kahden keskussairaalan, Mikkelin ja Savonlinnan ylläpitoon.

Sairaala on tällä tietoa jatkamassa toimintaansa vuoteen 2032 asti. Tosin tulevaisuuden epävarmuuden takia esimerkiksi henkilöstön rekrytointi voi tuottaa vaikeuksia. 

Synnytykset siirtyivät sairaalasta Mikkeliin ja Joensuuhun jo kuusi vuotta sitten. Keskussairaalan mukana kaupungista lähtisi lukuisia työpaikkoja.

Sosiaali- ja terveysalalla työskentelee paljon naisia. Siltasen mielestä Savonlinnan pitäisi pyrkiä houkuttelemaan juuri naisia kaupunkiin. Naiset muuttavat herkästi pois, koska he usein kouluttautuvat miehiä korkeammalle.

– Tämä on ollut pitkään sokea piste suomalaisessa alue- ja elinkeinopolitiikassa.

(Juttu jatkuu linkin jälkeen.)

Naisten pitämiseksi tarvitaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan tehtäviä, erilaisia yhteiskunnallisen alan töitä, erikoistuneiden palvelualojen töitä, opetusalaa ja asiantuntijatehtäviä.

– Pelkällä teollisuudella tilanne ei korjaannu, koska teollisuudessa työskentelee pääosin miehiä. Nykyään myöskään muu perhe ei usein seuraa teollisuudessa työskentelevää miestä.

Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026?

Savonlinna on vanha koulu-, kauppa- ja kulttuurikaupunki. Kaupunki alkoi muotoutua vuonna 1475 perustetun Olavinlinnan ympärille ja sai kaupunkioikeudet 1639. 

Savonlinna lienee seuraavan kerran uutisissa kesäkuun alussa, kun eurooppalainen asiantuntijaraati valitsee vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungin.

Tuolloin on Suomen vuoro yhdessä Slovakian kanssa järjestää kulttuuripääkaupunkivuosi. Suomen ehdokkaat ovat Savonlinna, Oulu ja Tampere.

Siltanen on seurannut kultuuripääkaupunkihanketta tarkasti. Hän näkee pelkän hakuprosessin olleen hyväksi Savonlinnalle. 

– Näen Savonlinnan toivona juuri Itä-Savon kuntien yhteistyön, joka on virinnyt kulttuuripääkaupunkihakemuksen myötä.

Vuodesta 1912 järjestetty Savonlinnan oopperajuhlat lienee kaupungin parhaiten tunnettu tapahtuma. Savonlinnan kulttuurielämä on kuitenkin Siltasen mukaan paljon muutakin.

– Eräs tuttavani muotoili asian näin: Jos Savonlinnassa pidetään kirjallisuustapahtuma, se joudutaan jakamaan kahtia tai etsimään isompi sali. Jossain muussa kaupungissa saadaan juuri ja juuri parikymmentä ihmistä paikalle.

Savonlinnalaisten into kulttuuriharrastuksiin ulottuu pitkälle historiaan. Kaupungin taidelukiolla on iso merkitys.

– Monen nytkin toimivan taiteen alan ammattilaisen tausta on siellä.

Savonlinnassa on paljon ammattitaiteilijoita. Nämä kaikki yhdessä oopperajuhlien ja muiden tapahtumien kanssa luovat vireän tekijäjoukon, mutta myös yleisön tapahtumille.

Siltanen uskoo Savonlinnan tulevaisuuteen vaikeuksista huolimatta. 

– Ehkä meillä on vähän hassu pyrkimys tarjota kaikille kaupungeille samanlaisia lääkkeitä, vaikka kaupungit eivät ole samanlaisia. Samat lääkkeet eivät aina siis auta. Rahan kaataminen asiaan, jolla ei ole pohjaa, ei välttämättä ole paras tie.

SAVONLINNA

  • Asukkaita viime vuoden lopussa 32 670
  • Suurin puolue kuntavaaleissa 2017: Keskusta 31,8%
  • Äänestysaktiivisuus viime kuntavaaleissa: 55,0 %
  • Työttömyys työ- ja elinkeinoministeriön mukaan maaliskuun lopussa 14,8 %

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja