Pohjois-Karjalan käräjäoikeus antoi torstaina tuomion Joensuun 4-vuotiaan pojan kuolemasta.
Lapsen isäpuoli Sebastian Simon Daniel Halonen sai 7 vuotta 9 kuukautta vankeutta törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä pahoinpitelystä ja lapsen äiti Muusa Tuulia Katariina Rissanen 3 vuotta 7 kuukautta törkeästä kuolemantuottamuksesta. Molemmat passitettiin suoraan vankilaan. Käräjäoikeus oli aiemmin vapauttanut heidät tutkintavankeudesta odottamaan tuomiota.
Oikeus katsoi päätöksessään, että isäpuolen tahallisen väkivallan kohteeksi joutunut 4-vuotias kuoli nestehukkaan tai shokkiin. Tarkka kuolinsyy jäi jossain määrin epäselväksi. Se on kaikkinensa kuitenkin varmaa, että lapselle oli aiheutettu palovammoja, kovaa kipua, kärsimystä ja tuskaa.
Uhri painoi vain vähän yli 10 kiloa. Oikeuden mukaan murhasta syytteessä ollut Halonen hyvin suurella todennäköisyydellä aiheutti lapsen palovammat höyrymopilla, joka on tekovälineenä hirveä ja täysin poikkeuksellinen.
Oikeus oli päätöksessään sitä mieltä, että isäpuoli ei voinut pitää todennäköisenä sitä, että lapsi kuolisi väkivallan seurauksena.
Mitä ihmettä oikeus ja asiantuntijat? Kun tahallisen pahoinpitelyn ja polttamisen uhrina oli pieni hentoinen lapsi, jo ensimmäisenä tulisi mieltää lapsen todennäköinen kuolema esimerkiksi kipushokkiin tai vastaavaan sellaisesta kidutuksesta.
On myös tarpeen vielä muistuttaa, että meillä on ollut lähtökohtaisesti vain isäpuolen kertomus hirvittävään tragediaan johtaneista tapahtumista.
Lue myös: Näin isäpuoli esitteli poliisille 4-vuotiaan kuolemaan johtaneiden palovammojen syntyneen – katso rekonstruktio suihkutuksesta
Epäillyllä ja syytetyllä on oikeus valehdella ja sepittää ihan mitä tahansa hän haluaa. Rikoksesta epäillyn ei tarvitse pysyä totuudessa. Tuskin kukaan ulkopuolinen missään vaiheessa uskoi, että pienen lapsen laajat palovammat olisivat syntyneet kuumassa suihkussa, kuten isäpuoli selitti ja väitti.
Mitä muuta sellaista hän ehkä jätti kertomatta, jolla olisi voinut olla merkitystä esimerkiksi tuomion lopputulokseen? Kuinka suunnitelmallista toiminta oli? Jopa vakaata harkintaa? Itse soitettu hätäpuhelu ei todista yhtään mitään vaikkapa syyttömyyden puolesta. Joskus se voi olla täysin taktinen veto. Sellaistakin on muun muassa henkirikoksissa ollut.
Murhasta tuomiota ei joka tapauksessa nyt tullut ja myös lapsen äidille luettu syyte taposta kuivui oikeudessa. Tuomiot tulivat toissijaisista syytteistä.
Lue myös: Joensuun lapsimurha: Näin murhasta syytetty soitti hätänumeroon, kun 4-vuotias löytyi kuolleena – ei herkille
Totta on, että Halosen saama lähes 8 vuoden tuomio kyseisillä rikosnimikkeillä on aika kova rangaistus. Taposta langetetaan Suomessa 9–9,5 vuoden tuomioita keskimäärin. Oli odotettavissa, että lapsen äidin tuomio jää lievemmäksi.
Äidillä ei ole rikostaustaa ja hän pääsee vankilamatematiikan mukaan puolikkaalla istumisella. Eli kun tutkintavankeusaika vähennetään pois, hän istuu rangaistuksesta käytännössä noin 1,5 vuotta. Jos myös isäpuoli pääsee puolikkaalla, hän viettää vankilassa noin 3,5 vuotta.
Todelliset rangaistusseuraamukset ovat mitättömiä siihen nähden, että pienen lapsen elämä katkesi väkivaltaiseen kuolemaan.
Lapseen kohdistuneen väkivaltarikoksen tekijällä tai tekijöillä on aina ollut hankalat ja ahtaat oltavat vankilassa. Turvaosastolle molemmat varmasti sijoitetaankin. On rikoksista kaikkein alhaisin, kun pieni puolustuskyvytön lapsi saa surmansa aikuisen tekemän tahallisen väkivallan seurauksena.
Suomen lakiin on kirjoitettu, että jos tappo tehdään vakaasti harkiten, erityisen raa´alla tai julmalla tavalla ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, tekijä on tuomittava murhasta elinkautiseen vankeuteen.
Lue myös: Miksi murhasyyte kaatui Joensuussa? 4-vuotiaan tarkka kuolinsyy jäi mysteeriksi
Käräjäoikeuden mukaan isäpuoli syyllistyi tahalliseen väkivaltaan, pahoinpitelyyn ja polttamiseen. On vaikea kuvitella, ettei siinä olisi ollut mukana ainakin ripaus jonkinlaista vakaata harkintaa. Tietoista päätöstä tahallisen väkivallan tekemisestä, jonka todennäköiset seuraukset pitää siis ymmärtää ja mieltää. Ehkä suunnitelmallisuuttakin on ollut pitemmältä ajalta. Tiedossa on, että lasta oli kaltoinkohdeltu jo pitkään, ja hänestä oli tehty useita lastensuojeluilmoituksia. Ja mikä voi olla enää julmempaa kuin se, että pieni lapsi kärsii väkivallasta aiheutuneesta kivusta, joka on ollut oikeuden tuomionkin mukaan lapselle tuskallista.
Joensuun 4-vuotiaan lapsen kuolema aiheutettiin erityisen raa´alla ja julmalla tavalla. Käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen ja pidän täysin selvänä, että tapaus etenee ja sen on myös edettävä hovioikeuden ratkaistavaksi.
Lue myös: Joensuussa kuollut 4-vuotias ei koskaan tavannut vastaavaa sosiaalityöntekijäänsä – valvova viranomainen ärähti
13:46