Savonlinnalaisperhe joutui vuosien aikana mielenterveydenhäiriöitä sairastavan tuttavamiehen piinaamaksi.
Savonlinnalainen Juha Laitinen perheineen on kokenut piinaa, jollaista vain harva on kohdannut.
Hän antaa tiukkaa kritiikkiä tavalle, jolla ihmisiä suojataan vakavalta vaaralta teknisesti valvottujen lähestymiskieltojen avulla.
Teknisesti valvottu lähestymiskielto on verrattain harvinainen suojaamisen tapa.
Se on ollut mahdollista määrätä syksystä 2023 lähtien, mutta sitä on silti määrätty vain harvoin. Sillä suojataan ihmisiä vakavalta henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvalta uhalta.
Kun henkilö määrätään teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon, saa hän kannettavakseen teknisen laitteen, yleensä jalkapannan, joka hälyttää, jos hän lähestyy kiellettyä paikkaa tai henkilöä.
Se, jonka suojaksi lähestymiskielto määrätään, saa taas turvapuhelimen, joka hälyttää, jos lähestymiskieltoon määrätty saapuu kielletyn alueen sisälle.
Panta antaa hälytyksen myös silloin, jos teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrätty henkilö tulee lähelle turvapuhelinta. Pantavalvotun ollessa tarpeeksi lähellä puhelin näyttää myös kartalla, mistä suunnasta henkilö lähestyy.
Savonlinnalainen Juha Laitinen perheineen joutui vuosien aikana mielenterveydenhäiriöitä sairastavan tuttavamiehen piinaamaksi. Väkivaltaisen hyökkäyksen jälkeen mies määrättiin teknisesti valvottuun pantarangaistukseen.
Koko Laitisen seitsenhenkinen perhe suojattiin lähestymiskiellolla. Tuttavamies ei saanut lähestyä heitä, heidän kotiaan tai esimerkiksi lasten koulua.
Juttu jatkuu videon alla.
1:47
Lue myös: Nilkkapanta hälyttää, mutta aniharva ahdistelija saa sen jalkaansa – uudenlainen lähestymiskielto ei ole lunastanut odotuksia
Iso perhe ei pärjää yhdellä turvapuhelimella
Ongelmaksi muodostui, että perhe sai vain yhden turvapuhelimen. Käytännössä siis vain yksi henkilö saisi tiedon, jos puhelin hälyttäisi lähestymiskiellon rikkomisesta.
Laitisten elämä rajautuikin pitkälti siihen, että koko perhe oli jatkuvasti samassa paikassa, koska pelko uudesta hyökkäyksestä jäyti heitä kaikkia.
Perhe teki esimerkiksi kauppareissut joko yhdessä tai sitten kaikki muut jäivät kotiin yhden lähtiessä turvapuhelimen kanssa ruokakaupoille.
Vaikka lapsilla oli koulukyydit ovelta ovelle, rajoitti pelko myös heidän normaalia elämäänsä esimerkiksi välituntien ja koulun tekemien vierailujen osalta. Lapsille tulikin paljon poissaoloja koulusta.
– Jos pantavalvonta myönnetään, niin pitäisi antaa turvapuhelimia kotiin tasan niin monta, kun niitä tarvitsijoita on, Laitinen vaatii.
Lue myös: Miekkamies tunkeutui lapsiperheen kotiin ja uhkasi tappaa kaikki – Juha kertoo verisestä yöstä, joka ei jäänyt hyökkääjän viimeiseksi
Turvapuhelin hälytti sisällä miehen ajettua pihaan
Vielä kovempaa kritiikkiä Juha Laitinen antaa sille, että onko viranomaisten toiminta sujuvaa silloin, kun teknisesti valvotulla lähestymiskiellolla suojattu tarvitsee apua.
Hän joutui itse kokemaan asian käytännössä huhtikuussa 2024. Harhainen tuttavamies oli hyökännyt hänen perheensä kotiin vain puolitoista kuukautta aiemmin, jonka takia mies oli määrätty laajennettuun lähestymiskieltoon ja pantavalvontaan.
Laitinen kertoo olleensa vaimonsa kanssa tupakalla kuistilla. Turvapuhelin oli muutaman minuutin tupakkatauon ajaksi jäänyt sisälle. Lahtinen kertoo, että katsoi aina ulos lähtiessään puhelimesta, uskalsiko ulko-oven avata.
Ulkona oli kova lumimyräkkä ja tuuli, eikä Laitinen huomannut, että heidän pihaansa ajoi auto. Vasta kuultuaan jonkun puhuvan yksinään ulkona he huomasivat tutun, alastoman hahmon.
He ehtivät vetää oven kiinni perässään viime hetkellä tuttavamiehen nenän edestä. Turvapuhelin hälytti sisällä.
Tuttavamies ei olisi saanut tulla kilometriä lähemmäksi Laitisten kotia. Savonlinnan taajaman ulkopuolella asuva Laitinen huomauttaa, että kyseessä ei maantienopeuksilla ole matka eikä mikään.
Perheellä ei olisi ollut juuri mahdollisuuksia suojautua, vaikka hälytys olisi huomattu aikaisemmin.
Lue myös: Viime vuonna jalkapannalla valvottu mies hyökkäsi perheen kotiin lähestymiskiellosta piittaamatta
Kulkeeko tieto hälytyksestä poliisille riittävän nopeasti?
Sisällä asunnossa Laitiset soittivat hätänumeroon. Juha Laitinen kokemuksen mukaan hätäkeskuksessa oltiin "aivan ulapalla" asiasta, eikä tieto hälytyksestä ollut saavuttanut viranomaisia.
Jalkapannan hälyttäessä lähestymiskiellon rikkomisesta hälytys menee Rikosseuraamuslaitokselle, joka välittää tiedon tarpeellisille viranomaisille. Laitiselle jäi kokemuksestaan vaikutelma, ettei tieto siirtynyt viranomaiselta toiselle.
Samalla kun Laitinen yritti käskyttää lapsia turvalliseen paikkaan mahdollisen ampuma-aseen varalta ja kuunnella, mistä suunnasta mies yrittää sisälle asuntoon, hän koki, että hänen pitäisi hätäkeskukselle käydä läpi sisälle pyrkivän miehen taustat ja muut tapauksen yksityiskohdat.
Hänestä tietojen olisi pitänyt siirtyä viranomaisille automaattisesti.
– Viimeisenä laitoin luuria korvaan ja vaimo soitteli perästä, kun itse valmistauduin ottamaan vierasta vastaan, Laitinen kertoo turhautumisestaan hätäkeskukseen.
Laitiset soittivat myös apua naapureilta, jotka saapuivat pihaan ennen poliisia ja saivat tilanteen haltuun.
Tältä näyttää ja kuulostaa, kun turvapuhelin varoittaa nilkkapannalla varustetun lähestymiskieltoon määrätyn lähestymisestä. Juttu jatkuu videon alla.
0:17
Valheellista turvallisuuden tunnetta?
Varmuutta Laitinen ei saanut siitä, että oliko pantahälytyksestä mennyt tehtävä Rikosseuraamuslaitokselta hätäkeskukseen ennen heidän omaa hätäpuheluaan.
Kun Savonlinnan keskustastakin kestää heidän kotiinsa taajaman ulkopuolelle hälytysajossakin noin 10 minuuttia, on jokainen viive akuutissa tilanteessa vaaraksi.
Laitinen on sitä mieltä, että jos panta hälyttää, pitäisi poliisin olla pihassa viidessä minuutissa.
Omassa tapauksessaan hän uskoo, että perheen oma aktiivisuus ratkaisi viranomaisten reaktion nopeuden.
– Yritin selvittää, että tuliko ylipäänsä Riseltä hälytystä, mutta se kuva tuli, että heidän kauttaan ei ilmoitus poliisille tullut.
Laitinen pitäisi itse järkevänä, että jos perhettä suojataan pantavalvonnalla, ei heidän tilanteen käynnistyessä tarvitsisi itse tehdä mitään, jotta poliisi saapuisi.
Nyt hän kokee perheen oman aktiivisuuden olleen keskeistä.
– Jos ei itse olisi soitettu apua, uskon, että olisi paljon surullisempia uutisia.
Laitisesta pantavalvonta antaa jopa valheellisen turvallisuuden tunteen ja perustuu luottamukseen siitä, että kaikki toimii. Hän on sitä mieltä, että näin kankean järjestelmän varaan ei uskalla aidosti luottaa perheensä turvallisuutta.
Suojan vaatiminen viranomaisilta tuskastuttaa
Jos tiedon siirto tuntui kankealta, sitä oli Laitisesta myös teknisesti valvotun lähestymiskiellon saaminen.
Teknisesti valvottua lähestymiskieltoa voi hakea käräjäoikeudelta vain pidättämiseen oikeutettu virkamies, käytännössä aina poliisi. Pantavalvontaa voi hakea aina vain määräajaksi, joten sitä on tarpeen vaatiessa haettava aina lisää.
Laitisten kohdalla heidän tapauksensa tutkinnanjohtaja vaihtui säännöllisesti. He kokivat, että joutuivat itse tekemään paljon työtä, jotta poliisi laittaisi pantavalvontaa koskevan hakemusprosessin käyntiin.
Käytännössä se tarkoitti soittelua henkilöltä toiselle, kunnes joku piti huolta, että teknisesti valvottua lähestymiskieltoa lähdetään hakemaan. Laitisille jäi kuva, että prosessia ei viranomaisissa tunnettu ja siellä oli epäselvyyttä, kenen tehtäväksi asia tuli laittaa.
Laitisten perhe koki myös omakohtaisesti sen, että heillä ei virallisesti ollut asemaa oikeusprosessissa, jossa heidän suojakseen haetaan pantavalvontaa.
Vuonna 2025 poliisi haki jälleen lähestymiskiellon jatkoa, mutta käräjäoikeus eväsi teknisesti valvotun lähestymiskiellon sillä perusteella, että mies ei ollut pitkään toviin yrittänyt ottaa perheeseen yhteyttä.
Poliisi ei valittanut käräjäoikeuden päätöksestä, mutta Laitiset olivat tyytymättömiä. Heidän asianajajansa oli asiaa selvitellessään saanut käsityksen, että heillä olisi oikeus valittaa päätöksestä, minkä perhe tekikin.
Lue myös: Kylmäävä tosiasia: Lähestymiskiellosta ei välttämättä ole uhrille mitään apua
Yllätyksekseen kesäkuussa 2025 Laitiset saivat hovioikeudelta päätöksen, jossa todettiin, että perhe ei voinut valittaa heidän suojaamistaan koskevassa asiassa, koska pantavalvontaa voivat hakea vain tietyt viranomaiset. Itse pihviin, eli teknisesti valvotun lähestymiskiellon tarpeeseen ei päätöksessä otettu kantaa.
Laitinen pitää pöyristyttävänä, että heillä itsellään ei ole roolia pantavalvontakysymyksessä, vaikka kyse on viimekädessä lapsiperheen hengestä.
Hänestä perheellä itsellään on asiasta paras asiantuntemus, joten miksi he eivät voi itse vaatia pantavalvontaa.
– Kyllähän se tuntuu tosi typerältä systeemiltä, hän kommentoi.
Kaikesta kritiikistä huolimatta Laitinen haluaa muistuttaa, että perhettä koetelleen kriisin keskellä teknisesti valvotun lähestymiskiellon suojaama elämä oli parempaa kuin elämä ilman sen tuomaa turvallisuuden tunnetta.
– Ilman turvapuhelinta ja valvontaa olisi nuppi seonnut aivan takuulla lopullisesti, kun ei olisi uskaltanut edes nukahtaa, hän sanoo.
11:44