Rikostoimittajan kommentti: Joensuun lapsisurmasta syytettyjen vapauttaminen herättää vihaa | MTV Uutiset
Rikostoimittajan kommentti: 4-vuotiaan surmasta syytettyjen vapauttaminen herättää vihaa – saako pieni viaton poika oikeutta?
0:45Katso videolta, miten lapsen isäpuoli esitutkinnassa näytti, miten vammat hänestä syntyivät. Videolta peitetty piippauksella lapsen nimi.
Julkaistu 16.02.2024 10:02
Tiia Palmén
tiia.palmen@mtv.fi
Käräjäoikeus päätti keskiviikkona vapauttaa 4-vuotiaan pojan murhasta syytetyn isäpuolen ja taposta syytetyn äidin tutkintavankeudesta. Vapauttamispäätös ei kuitenkaan kerro vielä juuri mitään syytetyille langetettavista tuomioista, muistuttaa MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Tiia Palmén.
Joensuussa viime kesäkuussa kuolleena löydetyn 4-vuotiaan lapsen murhaoikeudenkäynnin päätös kuohuttaa kansaa – eikä ihme.
Kuolemantapaus on tuonut monen mieleen Vilja Eerikan. 8-vuotias Vilja Eerika kuoli pitkäaikaisen kaltoinkohtelun seurauksena äitienpäivänä vuonna 2012. Kuolema oli julma ja brutaali, sillä lapsi tukehtui.
Tytön isä ja äitipuoli tuomittiin murhasta elinkautisiin vankeusrangaistuksiin.
Joensuussa kuolleen pienen pojan elämä päättyi myös karmealla tavalla hänen omassa kodissaan. Oikeudessa kävi ilmi, että lapsella todettiin mittavia palovammoja ja mustelmia eri puolilla kehoa. Kuolema johtui palovammoista.
Syytteen mukaan isäpuoli aiheutti 4-vuotiaalle lapselle rajuja palovammoja todennäköisesti höyrymopilla. Lapsi sai tuolloin kuumasta höyrystä tai vedestä vammoja päähänsä, kasvoihinsa, kaulaansa ja muualle kehoonsa.
Sitä ennen isäpuoli teki syyttäjän mukaan lapselle myös muuta fyysistä väkivaltaa yksin tai yhdessä lapsen äidin kanssa muun muassa potkimalla, puristamalla tai painamalla. Syyttäjän mukaan väkivalta ajoittui usean päivän ajalle.
Tästä kaikesta muodostui kuva, että pieni poika joutui lyhyen elämänsä aikana hirveän kaltoinkohtelun uhriksi, kuten Vilja Eerika aikanaan.
Murhasta syytetty isäpuoli ja taposta syytetty äiti kiistävät syytteet ja syyttäjän väitteet. Isäpuoli ei halunnut tulla kuulluksi oikeudessa, mutta hän kertoi poliisin kuulusteluissa lapsen saaneen palovammat kuolemaa edeltävänä päivänä suihkusta.
Miehen mukaan lapsi oli aiemmin itkenyt kylmästä vedestä, joten hän oli kääntänyt veden kuumalle. Tämä olisi aiheuttanut palovammat.
Jo arkijärki kertoo, ettei kukaan pysty seisomaan tulikuumassa suihkussa vapaaehtoisesti, eikä toista ihmistä – etenkään lasta – suihkuteta polttavan veden alla vahingossa niin, että siitä syntyy tälle kuolettavat vammat.
Poliisi ei pystynyt tutkinnassa täysin selvittämään sitä, millä tarkalla tavalla lapsen vammat syntyivät. Asiantuntijat kuitenkin sulkivat pois sen mahdollisuuden, että lapsi olisi itse aiheuttanut kuolemaansa johtaneet vammat.
Kun oikeus päätti keskiviikkona vapauttaa syytetyt tutkintavankeudesta, alkoi kiivas keskustelu. Vihaisimmissa nettikommenteissa ihmeteltiin, ajatteliko oikeus lapsen aiheuttaneen itse omat mustelmansa ja palovammansa ja siten myös kuolemansa.
Maallikon silmiin näyttää siltä, että pieni poika ei edes kuoltuaan saa asiassa oikeutta. Oikeuden ratkaisu tuntuu monesta niin tavattoman väärältä.
Syyttäjä vaatii lapsen äidille ja isäpuolelle ensisijaisesti rangaistusta tahallisesta henkirikoksesta. Toissijaisesti heitä syytetään törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.
Syyttäjä arvioi oikeudenkäyntiä seuranneille toimittajille, että tapaus on näytön kannalta haastava. Poliisitutkinnassa ei tarkasti selvinnyt, mistä lapsen palovammat olivat tulleet.
Käräjäoikeus pohti vangitsemisen edellytyksiä pääkäsittelyn päätteeksi ja totesi, että enää ei ole todennäköisiä syitä epäillä lapsen äitiä tai isäpuolta sellaisesta rikoksesta, josta tuomittaisiin vähintään kaksi vuotta vankeutta. Tällaisia rikoksia ovat tappo ja murha.
On siis helppo päätellä, että kumpikaan syytetyistä ei tule saamaan tuomiota tahallisesta henkirikoksesta. Se kuohuttaa ja raivostuttaa monia, koska pienen pojan julma kohtalo on päällimmäisenä ihmisten mielissä.
Pitkä vankeustuomio on yhä mahdollinen
Oikeus tekee päätöksensä lakiin perustuen ja ratkaisu syytettyjen vapauttamisesta on sen mukainen. Oikeus totesi, että sillä ei ole laillista perustetta pitää syytettyjä vangittuna pääkäsittelyn ja tuomion antamisen välisenä aikana.
Henkilön vangitsemisperusteet ovat erilaiset ennen ja jälkeen tuomion.
Jos – ja nähtävästi kun – Joensuun tapauksessa ei ole näyttöä siitä, että äiti ja isäpuoli olisivat tahallaan surmanneet pojan, eikä asiassa ole paon-, sotkemisen- tai jatkamisenvaaraa, oli heidät lain mukaan päästettävä vapaaksi tutkintavankeudesta.
Kuten rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen totesi, tuomioistuin ei voi tehdä tilanteessa muuta kuin noudattaa lakia ja vapauttaa vastaajat.
Päätös ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsen äiti ja isäpuoli olisivat välttäneet vankilan pysyvästi.
Jos lapsen äiti ja isäpuoli katsotaan syyllisiksi törkeään pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen, heidät voidaan yhä tuomita pitkiin vankeusrangaistuksiin. Enimmäisrangaistus näistä kahdesta rikoksesta on 13 vuotta vankeutta.
Äiti ja isäpuoli ovat nyt vapaalla odottamassa tuomiota, joka heille annetaan 11. maaliskuuta. Samassa ratkaisussa oikeus ottaa kantaa heidän vangitsemiseensa.
On yhä täysin mahdollista, että kumpikin heistä passitetaan maaliskuussa vankilaan suorittamaan vankeusrangaistusta, jos heidän tuomionsa ylittävät kaksi vuotta. Erittäin todennäköistä on myös, että juttua käsitellään vielä hovioikeudessa, joten kestää pitkään, ennen kuin tuomio on lainvoimainen.
Suuri osa kansasta on jo tuominnut äidin ja isäpuolen, mutta varsinaista oikeuden ratkaisua meidän on vielä odotettava.
Mielipahaa, surua ja raivoa saa kokea, mutta tunteista huolimatta on maltettava odottaa rauhassa tuomiota.
Jokainen meistä toivoo, että tuomioistuin tekee päätöksessään oikeutta pienelle viattomalle pojalle, jonka elämä päättyi kivuliaalla, järkyttävällä ja julmalla tavalla aivan liian varhain.
