Miksi murhasyyte kaatui Joensuussa? 4-vuotiaan tarkka kuolinsyy jäi mysteeriksi

HUS:n palovammakeskuksen lausunnon mukaan lapsen palovamma on ollut laajuudeltaan noin 10 prosenttia kehon pinta-alasta ja syvyydeltään toisen asteen palovamma.

Lausunnon mukaan kuuman nesteen aiheuttaman palovamman ei olisi pitänyt olla hengenvaarallinen alle 24 tunnin kuluessa vammasta, vaikka lapsi ei olisi saanut oikeanlaista ensiapua.

Käräjäoikeuden tuomion mukaan palovammat voivat aiheuttaa kuoleman nopeasti, mutta tavallisemmin ne aiheuttavat kuoleman tuntien, vuorokausien tai jopa viikkojen kuluessa. 

Asiantuntijalausunnoissa arvioitiin, että lapsi olisi voitu pelastaa, jos tämä olisi viety hoitoon.

Sitä lapsen äiti ja isäpuoli eivät tehneet, ilmeisesti jotta kaltoinkohtelu ei paljastuisi lastensuojelulle.

Lue myös: Joensuun 4-vuotiaan kuolema: Isäpuoli yli 7 vuodeksi vankilaan, äidillekin vankeustuomio

Lapsi kärsi pitkään

Lapsen vammat olivat syntyneet 7. kesäkuuta kello 11 ja 13.20 välisenä aikana.

Lapsi löydettiin elottomana kello 8 jälkeen seuraavana aamuna. Kuolemansyynlausunnon mukaan lapsi oli kuollut muutamaa tuntia ennen ensihoidon saapumista paikalle kello 8.30.

Tämä tarkoittaa, että lapsi on kärsinyt vammoistaan ainakin kellon ympäri. Oikeus arvioi, että todennäköisesti lapsi kärsi erittäin kovista kivuista ennen kuolemaansa.

Lue myös: Avi otti lastensuojelun valvontaan Joensuun lapsikuoleman jälkeen – vaatii välittömiä toimia

Lapsi kuoli nestehukkaan tai shokkiin

Oikeus arvioi, että nelivuotias poika oli kuollut palovammoista seuranneeseen nestehukkaan tai shokkiin. Kuoleman jälkeen kumpaakaan ei pystytä osoittamaan, joten tarkka kuolinsyy jäi epäselväksi.

Pojalla oli todettu myös vammoja, jotka olisivat voineet aiheutua esimerkiksi lyönneistä, potkuista tai puristavien tai painavien voimien seurauksena.

– Ne eivät kuolemansyylausunnon mukaan itsessään aiheuta kuolemaa, mutta ne ovat voineet aiheuttaa kipua palovammoista johtuneen kivun ohella eikä niiden merkitystä kuolemaan johtaneessa syy-seurausketjussa voida poissulkea, tuomiossa todettiin.

Lue myös: Syyttäjä ei ehkä valita Joensuun tuomiosta – tässä syyt

Millä lasta poltettiin?

Syyttäjä oli haastehakemuksessa kirjoittanut, että vammat oli aiheutettu asunnossa olleella höyrymopilla. Lapsen isäpuoli taas oli kertonut, että lapsi oli palanut kuumassa suihkussa.

Oikeus kuitenkin arvioi, että vammojen perusteella palovammat olivat syntyneet huomattavasti vesijohtovettä kuumemmalla vedellä.

Tällöin lyhytkin altistus ja pieni vesimäärä riittäisivät aiheuttamaan palovammat. Suihkussa palovammat olisivat vaatineet pitkää suihkuttamista.

Vammojen muoto ei myöskään sopinut suihkulla tehdyksi, sillä palovammat olivat tasaisia ja tarkkarajaisia. Pojalla oli rinnassaan kolmion muotoinen palovamma, joka sopisi höyrymopin päässä olevaan tyynyyn.

– On hyvin epätodennäköistä, että asunnossa olleella suihkulla olisi voitu aiheuttaa tarkkarajaisia tai hyvin pieniä palovammoja, tuomiossa todetaan.

– Mainituista syistä Halonen on hyvin suurella todennäköisyydellä aiheuttanut [pojan] palovammat höyrymopilla, mutta joka tapauksessa vähintään kuumalla vedellä. Jos vammat on aiheutettu kuumalla suihkuvedellä, on altistuksen täytynyt olla pitempi, tuomiossa todetaan.

– Höyrymopin käyttämistä tukee sekin, ettei Halosella itsellään ole ollut palovammoja. Höyrymopissa on melko pitkä varsi eikä siitä roisku vettä hallitsemattomasti.

Lue myös: Näin isäpuoli esitteli poliisille 4-vuotiaan kuolemaan johtaneiden palovammojen syntyneen – katso rekonstruktio suihkutuksesta

Lasta todennäköisesti painettiin seinään tai lattiaan polttaessa

Oikeus siis katsoi pojan isäpuolen aiheuttaneen vammat joko höyrymopilla tai jollain muulla menetelmällä. Lasta on täytynyt pitää paikallaan teon aikana. 

Jos teko on tehty höyrymopilla, arvioi oikeus, että lasta on suurella todennäköisyydellä painettu väkisin joko kylpyhuoneen lattiaan tai seinään.

– Kuumalla vedellä aiheutetut palovammat edellyttäisivät pitempää altistusta, jonka aikana lasta täytyisi pitää väkisin kiinni, koska palovamman aiheuttaminen on kivuliasta. Myös tässä tapauksessa menettely olisi selvästi tahallista. Ruhjevammojen toistuminen ja liittyminen palovammojen aiheuttamiseen osoittaa, että myös ne on tahallaan aiheutettu, tuomio kerrotaan.

– Vammojen laadun ja niiden edellyttämän vammamekanismin takia pahoinpitelyn on täytynyt olla tuskallinen. [Isäpuoli] Halonen on paikalle tulleille ensihoitajille itse kertonut lapsen huutaneen tai itkeneen suihkussa. Teon lapselle aiheuttama kipu on väistämättä ollut Halosen havaittavissa ja teko on kivun takia edellyttänyt lapsen pitämistä teon aikana väkisin paikallaan.

1:49

Näin murhasta syytetty isäpuoli soitti hätänumeroon, kun 4-vuotias löytyi kuolleena – ei herkille.

Lue myös: Joensuussa väkivaltaisesti kuolleesta 4-vuotiaasta oltiin huolissaan päiväkodissa – lasten kaltoinkohtelua ei tunnisteta riittävän hyvin

Miksi ei tuomiota henkirikoksesta?

Syyttäjä oli vaatinut isäpuolelle tuomiota murhasta, äidille taposta. 

Henkirikossyytteet kuitenkin kaatuivat. Isäpuoli sai tuomion törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta, äitipuoli törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Syy vakavimpien syytteiden kaatumiseen oli se, että lapsen kuoleman ei näytetty olleen eloon jäämistä todennäköisempi palovammojen seuraus. Äiti ja isäpuoli eivät olleet osanneet odottaa lapsen kuolevan vammoihinsa. Asian yllätyksellisyys kävi oikeuden mukaan ilmi niin hätäkeskuspuhelusta, aikuisten käytöksestä rikospaikalla kun heidän lähettelemistään viesteistä.

Miehellä ei myöskään katsottu olleen aikomusta tappaa lapsi.

Myös asiassa kuullut asiantuntijat ovat katsoneet, että kuolema oli melko epätodennäköinen seuraus lapsen saamista vammoista. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan lapsen saamat toisen asteen palovammat ovat lieviä.

– Lähtökohtaisesti [äiti] Rissasenkaan ei voida olettaa pitäneen lapsen kuolemaa todennäköisempänä kuin lapsen henkiin jäämistä, jos kuolema on asiantuntijankin mukaan melko epätodennäköinen.

Aikuisten olisi kuitenkin pitänyt ymmärtää, että lapsi tulee saada hoitoon. Tämän laiminlyönti lapsen vammoista huolimatta johti tuomioon törkeästä kuolemantuottamuksesta kummallekin.