Riittääkö Helsingissä hoitohenkilökuntaa koronatilanteen paisuessa? Jos potilaille ei ole tilaa sairaalassa, käyttöön voidaan ottaa myös hotelleja
9:58Helsingin kaupungin terveysasemien johtajalääkärin Timo Lukkarisen mukaan koronaviruksen takia tehdyt karanteeni- ja eristämistoimet kuormittavat terveydenhuoltojärjestelmää.
Julkaistu 10.03.2020 20:01
Eevi Kinnunen
eevi.kinnunen@mtv.fi
Pyry-Jukka Peltomäki
pyry-jukka.peltomaki@mtv.fi
Suurin osa Suomen koronavirustapauksista on todettu Helsingissä. Erityisesti karanteeni ja eristäminen kuormittavat terveydenhuoltoa. Lisäksi henkilökunnan riittävyys on yksi huolenaiheista pääkaupunkiseudulla.
Helsingin kaupungin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarisen mukaan karanteeni kuormittaa koko järjestelmää tartuntaepäilystä jälkihoitoon asti.
– Ensinnäkin täytyy tehdä tartuntojen jäljitys eli löytää kaikki ihmiset. Heidät tulee asettaa karanteeniin tai eristykseen, hoitaa ja neuvoa.
Oma lisänsä ovat myös yleisemmistä influenssatartunnoista tai flunssista kärsivät, joihin suhtaudutaan lähtökohtaisesti tällä hetkellä mahdollisina koronaepäilyinä.
– Se (koronavirus) pitää poissulkea ja jos sellaista ei löydy, niin päästään selville vesille vasta, kunnes karanteeni loppuu. Tämä kaikki aiheuttaa, kun puhutaan kolmestasadasta erityistarkkailusta olevasta henkilöstä, paljon lisätyötä.
Hoitajapula on ollut merkittävä puheenaihe jo ennen uuden koronaepidemian puhkeamista. Helsingissä resurssi- ja henkilöstöpulaan varustaudutaan jatkuvasti kehittyvillä toimintamalleilla sekä hoitojen tärkeysjärjestyksen arvioinnilla.
– Lähtökohtaisesti priorisoidaan heti sitä, mitkä tehtävät ovat sellaisia, jotka voidaan heti lopettaa. Esimerkiksi kehitystyö voidaan laittaa heti tauolle tietyssä skaalassa. Sitten joudutaan miettimään, minkä tyyppisiä palveluita hieman rajataan ja siirretään myöhemmin tehtäviksi, Lukkarinen kertoo.
Neuvontapuhelimeen satoja soittoja
Helsingissä avattiin maaliskuun alussa neuvontapuhelin koronaviruksen takia. Puheluihin vastaavat koulututetut terveydenhoitajat, jotka tekevät normaalistikin hoidontarpeen arvioita terveysasemille.
Aluksi puheluita vastaanotettiin jopa satoja päivässä, joka hiipui reiluun sataan puheluun. Alkaneen viikon maanantaina koettiin jälleen ruuhkapiikki, eli noin kolme sataa soittoa. Huolenaiheet ovat Lukkarisen mukaan yleisiä.
– Vanhemmat huolestuvat oman lapsensa terveydestä, kun kokonaisia koululuokkia on asetettu karanteeniin. Sitten on tilanteita, että ollaan oltu samassa tilassa toisen epidemia-alueella olleen kanssa, joka on ollut esimerkiksi täysin oireeton tai vierailtu epidemia-alueilla itse. Eli erilaisia huolia, joihin on hyvä vasta, että ihmiset voivat jatkaa normaalia elämääns.
Erilaiset karanteeniratkaisut
Suurin osa karanteenilaisista viettää ajan kotioloissa. Jos kotona ei kuitenkaan voi oleskella syystä tai toisesta, myös sairaalakaranteeni on mahdollinen.
– Jos se katsotaan perustelluksi, niin karanteeni voidaan toteuttaa myös sairaalassa. Mutta se on yleisesti terveydenhoidon resurssien hukkaan heittämistä, sillä nämä ihmiset ovat vain altistuneita. Eristys, jolloin ihmisellä on sitten tartunta, on eri asia. Näissäkin tapauksissa eristäminen kannattaa tehdä terveydenhuollon yksikössä, jos sairas tai tartunnan saanut on niin oireinen, että hän tarvitsee sitä hoitoa. Jos kotona ei voi olla, niin meillä on velvoite järjestää majoitus ja muita tiloja.
Muunlaisista mahdollisista karanteenitiloista Lukkarinen mainitsee kaupungin omat asunnot sekä hotellitoiminnan.
– Sitten voidaan ajatella esimerkiksi hotelleja tai potilashotelleja, jonkinmoisia muita vuokra-asuntoja. Kysymys on siitä, järjestetäänkö niitä näille riskiryhmäläisille jotka eivät ole altistuneet, vai sitten altistuneille. Asiaa mietitään tapauskohtaisesti, Lukkarinen toteaa.
Lukkarisen mukaan vaihtoehtoisten tilaratkaisujen kartoittaminen on jo hyvällä mallilla ja siitä vastaavat kaupungin perhe- ja sosiaalityön ammattilaiset.
Jos lisäresursseja tarvitaan, rahoituksen suhteen täytyy katsoa valtion ja kuntien suuntaan.
– Varmaan valtion ja kunnan loputon kassa, mistä ne sitten otetaan. Toistaiseksi meitä kiinnostaa, että tartunnat saadaan hoidettua. Se resurssi on se isompi kysymys, koska henkilöstöä ei ole loputtomasti saatavilla, Että joudutaan improvisoimaan, Lukkarinen sanoo.
Riskiryhmien varautuminen
Vaikka voidaan todeta, että koko väestö kuuluu koronaviruksen riskiryhmään, niin ainakin jotkin perussairaudet, sekä korkea ikä lisäävät infektion riskejä. Lukkarisen mukaan myös vanhustenhoidossa on varauduttu koronaviruksen takia.
– Heille, erityisesti hygieniaan on keskitytty ja toisaalta ohjeita on kerrattu. Lisäksi on mietitty niitä toimintamalleja, joilla pystytään rajaaman jos oireita tulee. Myös ylipäätään influenssaoireita, sillä meillähän on muitakin samantyyppisiä sairauksia. Niihin on toki tarjolla esimerkiksi rokotteita, mutta aivan kaikkiin ei ole.
THL:n sivuilla koronaviruksen oireiksi mainitaan kuume, yskä, hengenahdistus, lihassärky ja väsymys. Hengitystieinfektioita vältetään parhaiten huolehtimalla käsi- ja yskimishygieniasta. Taudin itämisajaksi on arvioitu 2–12 päivää.
