Viranomaiset eivät ainakaan vielä ole rajoittamassa yleisötilaisuuksiin osallistumista Suomessa koronaviruksen takia.
– Valtion puolelta ei olla yleisötilaisuuksia ainakaan tällä hetkellä sulkemassa, sanoo osastopäällikkö Päivi Sillanaukee sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) sanotaan, että rajoitus ei ole ihan tämän päivän asia.
– Tämä vaatii huolellisen arvioinnin (siitä), missä on järkeä ja missä ei. Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) arvion mukaan yleisötapahtumien perumisesta olisi eniten hyötyä, jos leviäminen olisi nykyistä laajempaa, johtava asiantuntija Jussi Sane sanoo.
STT kysyi STM:ltä ja THL:ltä, miten koronaviruksen leviämiseen varaudutaan Suomessa.
Voivatko ikäihmiset ja muut, joilla immuneetti on heikentynyt, kulkea julkisissa paikoissa ja yleisötapahtumissa?
– Tässä vaiheessa tartunnan riski on niin pieni ja karanteenein on saatu rajattua virukselle altistuneita, että ikäihmiset voivat liikkua julkisissa paikoissa, Sillanaukee sanoo.
– Toki yleisötilaisuuksiin liittyy aina riski sairastua vaikkapa influenssaan. Kohdennetun rajoittamisen tarpeellisuus on yksi asia, jota pohditaan, Sane sanoo.
Lue myös: Louvre, lentoja, Euroopan parlamentti ja MM-kisat – katso, mitä kaikkea on peruttu, lykätty tai suljettu koronavirusepidemian vuoksi
Häipyykö koronavirus kuten esimerkiksi influenssa kesää kohti mentäessä?
– Todennäköisesti ei, sillä mitä laajemmalle alueelle se maapallolla leviää, sitä pidemmän aikaa se jatkaa leviämistään. Aikanaan rokotesuoja ja syntyvä immuniteetti taudin sairastaneilla alkaa hillitä taudin leviämistä. Lievästi sairastuneita ei välttämättä enää saada edes testattua, kun he eivät huomaa hakeutua testeihin, mutta silti he voivat tartuttaa tautia, Sillanaukee sanoo.
Miten suureen koronavirustartuntojen määrään on Suomessa varauduttu?
– Ei ole mahdollista antaa tarkkaa lukua, sillä oletettavasti ihmiset eivät kaikki sairastu ja tarvitse hoitoa samanaikaisesti. Meillä on tuntuma, että hoitotarpeeseen pystyttäisiin näillä näkymin vastaamaan sillä laitekapasiteetilla, mikä meillä on, jos henkilöstö pysyy terveenä. Esimerkiksi kovassa kysynnässä olevia hengityssuojaimia on saatu tilattua hoitajille ja lääkäreille nyt lisää. Näyttää myös siltä, että aika suuri osa väestöstä sairastaa taudin hyvin lievänä, Sillanaukee sanoo.
Kuinka monta hengityskonetta on käytettävissä?
– Tätä kartoitetaan. Tarvittaessa jonossa olevia, ei kiireellisiä leikkauksia siirretään ja heräämöjä voidaan muuttaa tehohoitopaikoiksi, jotta akuutissa tilanteessa olevat potilaat voidaan hoitaa. Silläkin on vaikutusta, kuinka moni pärjää esimerkiksi pelkällä lisähapella ja kuinka moni tarvitsee vaativampaa hengityksen tukemista. Tätä on vaikea ennustaa, Sillanaukee sanoo.
Koronavirus leviää pisaratartuntana eikä ilmateitse. Mitä tämä merkitsee tarttumisen kannalta?
– Ilmateitse tarttuvien, kuten tuhkarokon, tarttumiselle riittää, että on samassa huoneessa sairastuneen kanssa vähän aikaa. Silloin huoneelta, missä hoidetaan, edellytetään esimerkiksi paineistusta, ettei ilma pääse siirtymään muihin tiloihin. Pisaratartuntana leviävä, kuten korona, edellyttää aivastuksen tai yskimisen välityksellä leviäviä pisaroita tai käsien kautta viruksen pääsyä suuhun, silmiin tai nenän limakalvoille. Tämä siis leviää heikommin kuin ilmateitse leviävä sairaus. Perjantaihin saakka varauduttiin (siihen), että korona tarttuu myös ilmateitse. Kun saatiin tarkempaa tietoa tarttumisesta, työskentely- ja suojausohjeita voitiin lieventää, Sillanaukee kertoo.
Minkälainen tilanne pitää olla, että aletaan puhua epidemiasta?
– Kun jollakin alueella tautia on selvästi enemmän eikä pystytä jäljittämään, mistä se on jokaisen kohdalla tullut, eikä siis tehokkaasti rajoittamaan leviämistä. Ei ole absoluuttista lukumäärää. Koko ajan meillä on päällä sekä rajaamisvaihe, testaus ja sitten itse hoito. Paine on siirtymässä diagnostiseen puoleen. Sen takia jokaiseen sairaanhoitopiiriin pyritään saamaan testausmahdollisuus. Nythän se on vain Turussa, Helsingissä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa, Sillanaukee kertoo.
Millaista henkistä tukea karanteeniin määrätyille on tarjolla?
– Meillä on Suomessa henkisen kriisin tuen toimintaa, mutta sitä ei vielä ole lähdetty aktivoimaan, Sillanaukee sanoo.
Ollaanko pikatestejä ottamassa käyttöön?
– Meillä on niitä kehitteillä. Lähiaikoina nähdään, miten saadaan niitä käyttöön, Sillanaukee sanoo.