Ravitsemusterapeutti tunnesyömisestä: "Voimavarat menevät muuhun kuin omaan itseen" – näin puutut tavalliseen ongelmaan

Huomenta Suomessa keskusteltiin tiistaina paljonpuhutusta tunnesyömisestä. Laillistettu ravitsemusterapeutti Anette Palssa otti kantaa myös kohuttuun kehopositiivisuuteen.

Aloitetaan termien määrittelyllä. Anette Palssa kertoo tunnesyömisen tarkoittavan sitä, ettei ihminen osaa säännellä omien tunteidensa tunnistamista. Tunnesyömisen takana ei välttämättä ole suuria traumoja, vaan ainoastaan henkilön vaikeuksia tulkita omia tunteitaan ja ymmärtää niiden tarkoitus.

– Se voi olla sitä, ettei ole oppinut, että kaikilla tunteilla on elämässä merkityksensä ja mitä niiden (tunteiden) kanssa tehdään, Palssa sanoo.

LUE MYÖS: Milloin tunnesyöminen on ongelma? Asiantuntija kertoo

Tunnesyömisessä ihminen peittelee tunteitaan – kuten surua, iloa, pelkoa tai vihaa – syömisellä. Hän ei siis osaa käsitellä tunteitaan. Tämän vuoksi esimerkiksi puhuminen voi auttaa tunnesyömiseen.

– Uskon vuorovaikutukseen, koska meidän mieli on niin taitava peittämään itselle tärkeitä asioita, Palssa sanoo.

Riittämätön syöminen ja kiire ajavat herkkukaapille 

Riittämätön syöminen päivällä tapaa kostautua illalla. Kuvituskuva.Shutterstock

Toisaalta, usein tunnesyömisessä on myös kyse ongelmista itse syömisen kanssa – tunnesyömisen takana saattaa olla todellinen nälkä.

– Tunnesyömisen taustalla on tosi usein, ettei syödä riittävästi päivällä ja se kostautuu illalla, Palssa kertoo.

Myös kiire ja stressi ajavat helposti herkkukaapille aiheuttaen ylipainoa.

– Tyypillinen asiakas on ihminen, jonka voimavarat menevät muuhun kuin omaan itseen.

Tunnesyömistä voikin harjoitella hallitsemaan puhumisen lisäksi järjestelemällä arkeaan uudelleen.

Ruoasta nauttiminen ei ole tunnesyömistä 

Palssa toivoo, että ihmiset osaisivat erottaa tunnesyömisen ruoasta nauttimisesta. Olennainen ero näiden kahden välillä on siinä, että tunnesyömisessä ihminen ei pysty iloitsemaan ilman ruokaa, kun taas ruoasta nauttimisessa makunystyröiden hemmottelu on vain kohotus muutenkin hyvään tunnelmaan.

– Iloon syöminen voi olla sitä, että kohta tämä muuttuu hirveäksi, Palssa sanoo tunnesyömiseen viitaten.

Kehopositiivisuus ei sulje pois ylipainon riskejä 

Tunnesyömisen lisäksi paljon puhuttu ja tunteita herättävä aihe on kehopositiivisuus. Palssa muistuttaa, etteivät kehopositiivisuus ja tietoisuus ylipainon terveysriskeistä ole ristiriidassa.

– Kun puhumme kehopositiivisuudesta, se tarkoittaa, että hyväksymme jokaisen ihmisen sellaisena kuin on. Mutta se ei tarkoita sitä, että kiellämme tosiasiat.

Palsa korostaa, ettei kyseessä ole kaksi erillistä asiaa.

– Niiden kahden asian rinnakkain kuljettaminen on merkityksellistä ja tärkeää.

9:11