Suomen Tietotoimiston (STT) tilanne on Sanoman maanantaisen linjauksen jälkeen "vakava paikka", liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) sanoi toimittajille eduskunnassa.
Sanoman eilinen ilmoitus vähentää merkittävästi tai lopettaa kokonaan Suomen tietotoimiston sisältöjen käyttö on herättänyt huolta koko uutistoimiston tulevaisuudesta.
Alalla ei nähdä realistisena, että STT jatkaisi entisellään, mikäli sen suurin asiakas lopettaa uutistoimiston palveluiden käytön.
Lulu Ranteen mukaan liikenne- ja viestintäministeriössä seurataan tilanteen kehitystä ja tehdään selvityksiä Sanoman ratkaisun vaikutuksista STT:hen.
Sanoma Media Finlandin uutismediat kertoivat maanantaina aikovansa vähentää merkittävästi STT:n uutistoimisto- ja kuvapalveluiden käyttöä tai lopettaa käytön kokonaan.
– On tärkeää, että meillä on monipuolista ja monimuotoista mediaa ja puolueetonta mediaa, Ranne sanoi.
Lue myös: Professori STT:n toiminnan kaventumisuhasta: Onko uutistoimisto osa kansallista tiedollista huoltovarmuutta?
Tukijärjestelyistä ei vielä puhetta
Mahdollisista tukijärjestelyistä STT:lle ei Ranteen mukaan ole ollut vielä mitään puhetta.
Hän painotti, että kaikkia suomalaisen median rakenteellisen muutoksen seurauksia ei voida korjata julkisella tuella.
– Meillä on aikaisemminkin ollut erilaisia valtiontukiratkaisuja. Ne ovat olleet vähän kuin täsmäiskuja ja laastareita. Koko rakenteellinen uudistus, joka media-alalla tapahtuu, ei sitä välttämättä millään tukijärjestelyillä korjata, Ranne sanoi.
Ranteen mukaan Sanoman ilmoitus tuli liikenne- ja viestintäministeriölle yllätyksenä eikä siitä ollut minkäänlaista ennakkotietoa.
Demokraatin mukaan Ranne aikoo keskiviikkona kutsua media-alan toimijoita pyöreän pöydän keskusteluun STT:n tilanteen vuoksi. Ranteen mukaan keskusteluun pyydetään mukaan laajasti kaupallista mediaa ja myös Ylen edustajia.
Sanoma Media Finland on STT:n pääomistaja.
Lue myös: Synkkä päivä mediassa: MTV:llä muutosneuvottelut, STT:lle kova isku Sanomalta
Keskittyminen huolestuttaa
Ranne pitää median keskittymistä huolestuttavana kehityskulkuna.
– Tärkeintä on tietenkin, että meillä on monipuolista tuotantoa ja meillä on luotettavaa tuotantoa ja että myöskin paikallismediat pystyvät hyödyntämään esimerkiksi STT:n tyyppisen tuotannon ja tiedon jakamista alueillaan, Ranne sanoi.
Ranne kantoi huolta myös Ylen mittavista resursseista kaupalliseen mediaan verrattuna.
– On kaikkien etu, että meillä ei ole yksittäistä suurta linnaketta, vaan että meillä on myöskin monipuolista kaupallista mediaa, Ranne painotti.
Ranne ei sulkenut pois vaihtoehtoa, että Ylen budjetista siirrettäisiin rahoitusta kaupallisen median tukemiseen.
– Se voisi olla yksi tulevaisuuden ratkaisu, ihan ilman muuta, Ranne sanoi.
Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja ja STT:n hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Mervola nosti maanantaina esille vaihtoehdon, että Yle-veron tuotosta lohkaistaisiin tietty osa kansallisen uutistoimiston toimintaan.
Ei puhuta isoista rahoista
Julkisessa keskustelussa on nostettu esille, että STT:n säilyminen olisi tärkeää Suomen huoltovarmuuden kannalta.
Tällaisen näkökulman nosti esille esimerkiksi kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.) maanantaina pikaviestipalvelu X:ssä.
Ranne ei täysin lämmennyt tällaiselle argumentaatiolle. Hänen mukaansa milloin mikäkin toimija yhteiskunnassa halutaan nostaa julkisessa keskustelussa keskeiseksi Suomen huoltovarmuuden kannalta.
Ranne muistutti, että Yleisradiolla on tiedonvälityksellinen rooli Suomen huoltovarmuudessa.
– Sanoisin, että huoltovarmuus lähtee hieman ehkä muualta kuin STT:stä, Ranne sanoi.
Jos STT:n julkiseen tukemiseen päädytään, kyseeseen eivät Ranteen mukaan tule kovinkaan suuret rahasummat.
– Talouden tilanne kun on mikä on, niin ei tässä isoista tuista varmaan edes keskustella, jos sellaisista ruvetaan keskustelemaan.