Onko uutistoimisto osa kansallista huoltovarmuutta? | MTV Uutiset
Professori STT:n toiminnan kaventumisuhasta: Onko uutistoimisto osa kansallista huoltovarmuutta?
1:51Katso myös tv-juttu: MTV vähentää työntekijöitä ja Sanoman uutismediat harkitsee luopuvansa STT:n käytöstä.
Julkaistu 08.09.2025 19:41
MTV UUTISET – STT
Maanantain mediauutiset ovat olleet synkkiä. MTV kertoi käynnistävänsä muutosneuvottelut, ja Sanoma sanoi luopuvansa mahdollisesti STT:stä. Asiantuntijan mukaan STT:n uutistoiminnan mahdollinen kaventuminen on riski muille medioille.
Sanoma Media Finlandin (SMF) uutismediat kertoivat tänään, että ne aikovat merkittävästi vähentää STT:n uutistoimisto- ja kuvapalveluiden käyttöä tai lopettaa sen kokonaan.
Luopuminen merkitsisi sitä, etteivät Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Aamulehti ja Satakunnan Kansa julkaisisi enää STT:n uutisia tai Lehtikuvan kuvia tai käyttäisi muita STT:n palveluja.
SMF on STT:n suurin asiakas, ja se on ollut vuodesta 2018 lähtien ollut STT:n pääomistaja. Käytännössä suurimman asiakkaan menetys tarkoittaisi merkittäviä muutoksia STT:n toimintaan.
Mediayhtiö MTV taas kertoi aloittavansa koko henkilöstöään koskevat muutosneuvottelut. Yhtiön tiedotteessa kerrotaan, että arvioitu henkilöstön vähennystarve on noin 45 työntekijää.
Määrä voi kuitenkin olla tätä isompi, jos suunniteltuja uusia työtehtäviä ei oteta vastaan.
Yhtiössä on yhteensä noin 390 työntekijää.
Muutosneuvottelujen taustalla ovat taloudelliset syyt. Yhtiö kertoo, että tappiollinen liiketoiminta on käännettävä voitolliseksi.
Tutkijan mukaan myös jatkossa tarvitaan kaupallisia ja julkisen palvelun mediatoimijoita. Teksti jatkuu videon jälkeen.
2:51Katso myös: Mitä synkät mediatalojen uutiset kertovat Suomen media-alasta? Journalismin ja viestinnän tutkija Katja Lehtisaari vastaa.
Onko uutistoimisto osaltaan kansallista tiedollista huoltovarmuutta?
Kansallisen uutistoimiston STT:n uutistoiminnan mahdollinen kaventuminen on riski muille medioille ja mahdollisesti heikentää lehtien mahdollisuuksia uutisoida kattavasti, arvioi Jyväskylän yliopiston journalistiikan professori Mikko Villi.
– Siitä voi miettiä, että onko uutistoimisto osaltaan kansallista tiedollista huoltovarmuutta,Villi sanoo STT:n haastattelussa.
Villi näkee, että STT:n rooli on merkittävä siinä, että se pystyy tuottamaan katvealueisiin sisältöä, joita monen suomalaisen sanomalehden oma toimitus ei tuota.
Hän listaa, että varsinkin moni maakunta- ja paikallislehti tuottaa itse paikallisuutisia ja nojaa muun muassa ulkomaan ja valtakunnan politiikan uutisissa STT:hen.
Joissakin medioissa toki jaetaan saman konsernin sisällä juttuja toisiin lehtiin ja käytetään konsernin yhteistoimitusten tuottamaa sisältöä.
– Niin kauan kuin on printtilehti, niin senhän pitää olla kokonaisvaltainen paketti. Ei voi ajatella, että on vain paikallisuutisia päivän lehdessä, vaan siellä pitää olla ulkomaan uutisia, valtakunnan politiikkaa, kulttuuria ja muuta. Tämä on pitkälti varmasti monessa mediassa STT:ltä.
Villi lisää, että on hyväkin, että paikalliset lehdet pystyvät keskittymään paikallisiin aiheisiin. Se on niiden lisäarvo, sillä paikallisuutisia ei saa muualta.
Tältä näytti Suomen Tietotoimiston toimituksessa Helsingissä tänään maanantaina.Str / Lehtikuva
Sisältöjen monimuotoisuus ja monipuolisuus vähenevät koko ajan suomalaisissa medioissa, sanoo Villi ja viittaa useisiin tutkimuksiin.
– En näe koskaan hyvää siinä, että uutiskattaus pienenee. Monipuolisuus ja monimuotoisuus siinä kärsii, Villi sanoo.
– Toki lehtien riippuvuus STT:stä on myös omalta osaltaan vähentänyt median moninaisuutta.
Median omistus on Suomessa aiempaa keskittyneempää yksittäisille mediakonserneille, joista Sanoma on yksi. Villi ajattelee, että erityisesti digitaalisessa siirtymässä mediakonsernin tuki on tärkeää ja ostoilla on ollut roolinsa siinä, että pienempiä lehtiä on yhä olemassa.
Villi pohtii, että uutistoimiston merkitys ei välttämättä ole niin iso kuin aikaisemmin.
Hän näkee, että Suomessa kuitenkin tarvitaan myös taho, joka kirjoittaa yleisempiä uutisia ja jonka puoleen pienemmät mediakonsernit ja pienemmät lehdet voivat kääntyä.
Professori muistuttaa, että mediatalous on yleisesti haastavassa tilanteessa, kun mainosrahat menevät teknologiajäteille kuten Googlelle ja muun muassa Facebookin ja Instagramin omistavalle Metalle. Samalla tilaajien määrä vähenee.
Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja, STT:n hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Mervola pitää surullisena ja shokeeraavana Sanoma Media Finlandin maanantaina ilmoittamaa päätöstä, jossa sen uutismediat ovat luopumassa mahdollisesti jopa kokonaan STT:n palveluista.
Mervolan mukaan päätös voi tarkoittaa jopa kansallisen uutistoimiston loppua.
– Käytännössä tämä tarkoittaa nykymuotoisen STT:n loppua. On vaikea nähdä, että STT voisi olla olemassa, kun yksi iso asiakas näin poistuu, Mervola kommentoi maanantaina STT:lle.
– Tässä on varmaan vaihtoehto, että syntyy joku mini-STT, joka on pieni palvelu. Ja sitten toinen vaihtoehto on todennäköisesti se, että uutistoimisto loppuu oikeasti ja aidosti ensi vuoden alkupuoliskolla.
Mervolan mielestä kansallisen uutistoimiston ylläpitäminen on ollut suomalaisen median yhteisvastuuta.
– Olen tosi surullinen, että Sanoma irtautuu tästä yhteisvastuusta, STT:n asiakkuudesta ja sitä kautta Helsingin Sanomat ja Sanoma ovat aiheuttamassa mahdollisesti kansallisen uutistoimiston katoamisen.
Yle-verosta pala STT:lle?
Mervola toivoo, että yhteiskunnallinen keskustelu asiasta herättelee ihmisiä tajuamaan STT:n merkityksen ja uutistoimiston jatkuvuuden takaamiseksi löydetään ratkaisuja.
Hän ei kuitenkaan usko, että valtiosta olisi nykyisessä taloustilanteessa pelastajaksi.
Yhtenä vaihtoehtona hän näkee sen, että Yle-veron tuotosta lohkaistaisiin tietty osa kansallisen uutistoimiston toimintaan.
– Voi olla, ettei sekään ole realismia. Mutta se olisi malli, joka olisi ehkä mahdollinen.
Myös Kalevan vastaava päätoimittaja ja Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Antti Kokkonen pitää iskua vakavana STT:lle.
Mervolan tavoin hän nostaa esiin, että Suomessa toimii "aika runsasrahoitteinen" Yleisradio, eli julkista rahaa jo nyt ohjataan tiedonvälitykseen varsin paljon.
Kokkosen mielestä jonkinlaisista kansallisista mahdollisuuksista STT:n rahoitukselle voisi ainakin keskustella.
