Taustalla ovat Sanoman suunnitelmat jopa luopua STT:n palveluista kokonaan. Sanoman kaikki ostot STT:ltä ovat olleet suuruudeltaan lähes kolme miljoonaa euroa vuosittain.
Suomen Tietotoimisto STT:n tilannetta puidaan perjantaina liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) vetämässä niin sanotussa pyöreän pöydän keskustelussa. STT:n tilanteen lisäksi keskustelussa on määrä puhua media-alan tulevaisuudesta laajemminkin.
Iltapäivällä pidettävään keskusteluun on kutsuttu monipuolisesti suomalaisia media-alan toimijoita. Tarkoituksena on pohtia keinoja, joilla kotimaisen median toimintaedellytyksiä voidaan edistää.
Keskustelun taustalla ovat Sanoma Media Finlandin (SMF) suunnitelmat vähentää STT:n uutis- ja kuvapalveluiden käyttöä merkittävästi tai luopua niistä kokonaan. SMF tiedotti aikeistaan 8. syyskuuta. Yhtiö on STT:n suurin omistaja.
Luopuminen palveluista tarkoittaisi käytännössä sitä, että Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Aamulehti ja Satakunnan Kansa eivät enää julkaisisi STT:n uutisia tai Lehtikuvan kuvia tai käyttäisi muita STT:n palveluja.
Lue myös: Ranne STT:n tilanteesta: Vakava paikka
Kolmen miljoonan euron lovi
Suunnitelmat tarkoittavat, että STT:n toiminta supistuu huomattavasti, jos korvaavia tulonlähteitä Sanoman lehtien asiakkuuksille ei löydetä. STT:n toiminta saattaa olla jopa kokonaan vaakalaudalla.
SMF:n kaikki ostot STT:ltä ovat olleet suuruudeltaan lähes kolme miljoonaa euroa vuosittain.
Summasta kertoi SMF:n uutis- ja featuremedian liiketoimintajohtaja Petteri Putkiranta Helsingin Sanomain Säätiön mediaillassa tiistaina. Tapahtuman aiheena oli STT:n tulevaisuus sekä se, pitääkö ja voidaanko STT pelastaa. Putkiranta on myös STT:n hallituksen puheenjohtaja.
STT:n toimitusjohtajan Kimmo Laaksosen mukaan SMF:n uutis- ja kuvapalveluostot muodostavat lähes kolmasosan näiden palvelujen yhteenlasketusta liikevaihdosta. STT:n tekstiuutispalvelu on ollut jo pidempään tappiollista. SMF ostaa STT:ltä uutisten ja kuvien lisäksi myös muita palveluita.
Lue myös: Professori STT:n toiminnan kaventumisuhasta: Onko uutistoimisto osa kansallista tiedollista huoltovarmuutta?
Muut omistajat tuskin vetovastuuseen
Sanoma Media Finlandin lisäksi STT:llä on 23 muuta omistajaa, mutta SMF on omistajista ylivoimaisesti suurin 75,4 prosentin osuudellaan.
Muista omistajista ei liene suuremman vetovastuun ottajiksi. Uutistoimiston toiseksi suurin omistaja on Mediakonserni Keskisuomalainen. Yhtiön toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi sanoi SMF:n ilmoituksen jälkeen Suomen Lehdistölle, ettei Keskisuomalainen ole kiinnostunut ottamaan suurempaa roolia STT:n omistuksessa ja pelastamisessa.
Yhtiön lippulaivan, sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola heitti lisää vettä myllyyn kuluneella viikolla. Mervola sanoi maanantaina Ylen aamussa, että myös Keskisuomalainen-konserni aikoo harkita STT:n uutisista luopumista, jos uutistoimiston toiminta supistuu nykyisestä.
Valtiovalta hätiin?
SMF:n ilmoituksen jälkeen on kuultu kannanottoja STT:n merkityksestä ja tärkeydestä monelta rintamalta. Puolustuspuheita ovat pitäneet niin maakuntalehtien päätoimittajat kuin valtiovaltakin. Sekä ministeri Ranne että pääministeri Petteri Orpo (kok.) ovat sanoneet pitävänsä STT:n roolia tärkeänä.
Julkiset tukihanat voivat olla silti tiukassa kansallisen uutistoimiston rahoittamiseksi. Orpo on sanonut suoraan toivovansa tilanteeseen markkinaehtoista ratkaisua.
Ranne on sen sijaan nostanut esiin ajatuksen, että valtiorahoitteisen Ylen budjetista voisi lohkaista osan kaupallisen median, kuten STT:n, tukemiseen.
Hän tosin sanoi maanantaina Aamulehden haastattelussa, ettei tällaista esitystä voida toteuttaa tällä hallituskaudella, koska esitys ei mahdu "hallitusohjelmassa sovittuihin raameihin".
Ylen kukkarolle menemistä ovat väläytelleet muutkin, etunenässä Keskisuomalaisen päätoimittaja Mervola, joka ehdotti tällaista ratkaisua samana päivänä, kun SMF kertoi suunnitelmistaan.
Viimeisimpien joukossa Ylen rahoituksen hyödyntämistä on ehdottanut Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, joka on myös STT:n entinen päätoimittaja ja toimitusjohtaja.
Pentikäinen sanoi Etelä-Saimaa-lehden 140-vuotisjuhlassa Lappeenrannassa torstaina, että valtio voisi ohjata esimerkiksi puoli prosenttia Yle-veron tuotosta STT:n toiminnan rahoittamiseen.