Vuoristo-Karabahin taisteluissa jo kymmeniä kuolleita - Putin vaatii kunnioittamaan tulitaukoa

Rajut taistelut ovat leimahtaneet Vuoristo-Karabahissa. Sekä Armenia että Azerbaidzan kertoivat raskaista tappioista. Venäjän presidentti Vladimir Putin vetoaa osapuoliin taistelujen lopettamiseksi. 

Televisiokanavat ovat näyttäneet palaneita ajoneuvoja ja raskaan tulituksen jättämiä kraatereita.

Armenian mukaan azerijoukot olisivat tehneet viime yönä hyökkäyksen tankein ja helikopterein. Azerbaidzan puolestaan sanoo, että armenialaiset ovat ampuneet tykistöllä ja kranaatinheittimillä.

Armenian presidentin Serzh Sarkisianin mukaan 18 armenialaissotilasta sai surmansa. Azerbaidzhan puolestaan sanoo Armenian joukkojen tappaneen ainakin 12 sotilasta ja pudottaneen helikopterin. Haavoittuneita oli kymmeniä, joukossa tiettävästi myös kaksi siviiliä.

Putin vaatii taistelujen lopettamista

Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati osapuolia kunnioittamaan tulitaukoa. Myös ulkoministeri Sergei Lavrov ja puolustusministeri Sergei Shoigu keskustelivat osapuolien kanssa.  


FAKTA: Neuvostoliitto kipuilee yhä Vuoristo-Karabahissa

Historiallisesti Vuoristo-Karabahia asuttivat rinnakkain islaminuskoiset azerit ja kristityt armenialaiset. Nykyisen konfliktin taustalla on Josif Stalinin hanke "sovietisoida" Kaukasian alue. Tuon operaation vastamaininkeja nähdään alueella vieläkin.

Neuvostoliitto perusti aikanaan etnisesti armenialaisen Vuoristo-Karabahin autonomisen alueen Azerbaidzanin neuvostotasavallan sisään. 80-luvulla armenialaiset ja azerit alkoivat taistella keskenään ja Vuoristo-Karabahin alue halusi liittyä Armeniaan. 

Kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, Vuoristo-Karabah julistautui itsenäiseksi.

Azerien ja armenialaisten sota kuitenkin vain kiihtyi julistuksen vuoksi. Armenialaiset saivat lopulta alueen hallintaansa ja uusien aluevalloitusten avulla yhdistivät alueen maantieteellisesti Armeniaan. Sodassa arvioidaan kuolleen jopa 30 000 ihmistä.

Vuoristo-Karabahin alue kiinnostaa Venäjää monin tavoin, sillä kiistojen taustalla on osittain Neuvostoliiton hajoaminen. Vuoristo-Karabah on entinen Neuvostoliittoon kuulunut "autonominen oblasti". Sodan aikana Venäjän tiedettiin tukevan asetoimituksin Armeniaa. Azerien joukossa puolestaan taisteli paljon Tshetsheniasta tulleita militantteja.  

Tulitauko astui lopulta voimaan vuonna 1994 Venäjän välittämänä, mutta varsinaista rauhansopimusta ei koskaan saatu solmituksi. Yhteenotot ovat jatkuneet säännöllisesti. 

Vuosikymmenien taistelu

Vuoristo-Karabah (Nagorno-Karabah) on alue vuoristoisessa Kaukasiassa, jonka hallinnasta on taisteltu vuosikymmenet. Se sijaitsee periaatteessa Azerbaidzanin alueella, mutta aluetta hallitsee käytännössä itsenäinen Vuoristo-Karabahin tasavalta. Armenialaiset separatistit ottivat sen hallintaansa 1990-luvun alun sodassa, jossa kuoli kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Sodan jälkeenkin alueella on epäilty tapahtuneen etnisiä puhdistuksia joissa olisi tapettu alueen azereita. 

Nykyään Vuoristo-Karabahin väkiluku on noin 148 000 asukasta. Etnisesti alueen asukkaat ovat armenialaisia. Sana Nagorno tarkoittaa vuoristoista, Karabakh puolestaan turkin ja persian kielestä johdettuna mustaa puutarhaa.

Lue myös:

    Uusimmat