Viime viikolla monimutkaisten käänteiden jälkeen Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa tiedotteen koskien kankaisten kasvomaskien käyttöä. Tiedotteen mukaan Suomessa ei anneta virallista suositusta käyttää kangasmaskeja tai hengityssuojaimia julkisilla paikoilla. Se on virhe, kirjoittaa juontaja-toimittaja Ivan Puopolo kolumnissaan.
Se on virhe siksi, että valtaosa ihmisistä suhtautuu viranomaissuosituksiin kuin lakiin, ja nyt valittu linja johtaa käytännössä maskien käyttämättömyyteen.
Maskeja kannattaisi käyttää jo pelkästään siitä syystä, että ne suojaavat ainakin muita. Jos jokainen käyttäisi maskia, silloin jokainen saisi myös maskin tuoman suojan. Jos kukaan ei käytä maskia, kukaan ei saa maskin tuomaa suojaa. Lisäksi maskit ovat yksi harvoista keinoista, joista ei ole mitään haittaa taloudelle.
Perustelut ilman perusteita
Viranomaiset perustelevat, miksi eivät suosittele maskeja, mutta perustelut eivät vakuuta. Tässä on tiedotteen viisi keskeistä väittämää ja se, mikä niissä on pielessä.
1. Kasvosuojien käytön tueksi ei ole riittävästi tieteellistä näyttöä.
Mitä on ”riittävä” tieteellinen näyttö? Riittävää on se, mikä riittäväksi päätetään.
Muutama viikko sitten USA:n tartuntatautivirasto (CDC) muutti ohjeistustaan ja nyt sen sivuilla sanotaan: ”Uusien tutkimusten valossa merkittävä osa kantajista on oireettomia, mutta he tartuttavat muita. Tämän uuden näytön vuoksi CDC suosittelee kankaisen kasvomaskin käyttöä aina, kun sosiaalisen etäisyyden pitäminen on vaikeaa.”
Akateemiselle pikkutarkkuudelle on sijansa yliopiston väitöstilaisuudessa, mutta ei keskellä pandemiaa. Tulipaloa kannattaa sammuttaa kaikilla keinoilla.
2. Kasvomaski saattaa luoda väärän turvallisuudentunteen.
Ajatuksena on, että ”väärän turvallisuudentunteen” vuoksi ihmiset jättäisivät muut toimet - kuten käsien pesemisen - tekemättä. Holtiton käytös ylittäisi maskeista saadun hyödyn ja siten kokonaisvaikutus olisi haitallinen.
Olen kysellyt tämän puolesta todistavan näytön perään, mutta en ole saanut.
Huomatkaa, että kasvomaskien hyödylle edellytetään kiistatonta tieteellistä näyttöä, mutta väärän turvallisuudentunteen tueksi riittää ilmeisesti oletus. Yhtä hyvin voisi olettaa, että maski ei luo väärää turvallisuudentunnetta vaan on jatkuva muistutus valtoimenaan riehuvasta pandemiasta.
Emme myöskään näe väärän turvallisuudentunteen tuhoisia seurauksia Aasiassa tai Euroopassa. Esimerkiksi Tshekin osalta kehitys on täysin päinvastainen. Siellä kasvosuoja määrättiin pakolliseksi 18.3.
3. Paras keino on käsien peseminen ja sosiaalisen etäisyyden pitäminen.
Voi olla tai sitten ei, puuttuu kiistaton vertaileva tieteellinen näyttö! Olipa niin tai näin, käsiä voi ja kannattaa pestä silloinkin, kun käyttää maskia.
Sosiaalinen etäisyys on tehokas, mutta talouden kannalta katastrofaalinen keino ja ennen pitkää mahdoton ylläpitää. Viimeistään siinä vaiheessa kannattaisi hyödyntää maskien tuoma suoja.
4. Vääränlainen kangas kasvomaskissa saattaa lisätä hengityksen hiilidioksidipitoisuutta haitallisiin mittoihin.
Työterveyslaitoksen asiantuntijan mukaan hiilidioksidipitoisuuden noustessa liian korkeaksi tulee huono olo ja tunne, että ”happi loppuu”. Kyseessä on sama ilmiö kuin silloin, kun huoneessa on tunkkainen ilma.
Olen täysin vakuuttunut, että jos niin sattuu tapahtumaan, ihminen ei jää odottelemaan pyörtymistä vaan älyää ottaa maskin kasvoiltaan pois.
Sellainenkin vaihtoehto on, että kansalle paljastetaan, millaista kangasta ei kannata käyttää. Voidaan jopa opettaa, millaista kangasta kannattaa käyttää ja miten maski kannattaa tehdä!
5. Riski sydäntapahtumiin tai astmakohtauksiin voi kasvaa.
Tämä koskee riskiryhmiä, jotka ovat aina poikkeus pääsääntöön. Pääsäännön muotoileminen poikkeustapausten pohjalta ei ole järkevää.
Ajatelkaa, mitä tapahtuisi yleisille ravitsemussuosituksille, jos ne laadittaisiin erikoisruokavalioiden ehdoilla?
Jäljelle jäisi vesi.
Maskit ovat se kuuluisa (lähes) ilmainen lounas. Parhaimmillaan ne rajoitusten poistuessa omalta osaltaan torppaavat toista aaltoa, säästävät miljardeja euroja ja satoja ihmishenkiä.
Pahimmillaan käy niin, että näytämme pari kuukautta turhan takia hölmöiltä.
Ivan Puopolo on toimittaja ja juontaja, joka työskentelee muun muassa MTV:n Uutisaamussa.