Helena Petäistön kolumni: Apua! Ukrainan pahin painajainen on toteutumassa

Kaiken kukkuraksi huippukokous järjestetään Alaskassa Yhdysvalloissa, vaikka Putin on kansainvälisen pidätysmääräyksen alainen eikä siten ole vuosiin voinut matkustaa muihin kuin niin varmoihin ystävämaihin, että hän voi luottaa siihen, ettei häntä panna heti  käsirautoihin. Trumpin Yhdysvallat on nyt siis juuri tällainen Putinille ystävällismielinen maa. Kokouspaikan valinta vain vahvistaa Putinin myyrien vahvan otteen Valkoisen talon sisällä.

Molemmat herrat tosin kainostelevat myöntää, että olisivat itse ehdottaneet tapaamista. Sitä kävi kuitenkin Moskovassa petaamassa Trumpin ikiaikainen golfkaveri Steve Witkoff, joka ei golfin lisäksi nähtävästi juuri muusta mitään tiedäkään. Mutta silti hän onnistui omien sanojensa mukaan saamaan niin paljon edistystä aikaan Trumpin toivomaan suuntaan, että kahdenkeskinen huippukokous on paikallaan. Ja kokous pidetään aina Alaskassa asti mahdollisimman kaukana Ukrainasta, jonka rauhasta tai ainakin tulitauosta pitäisi siis neuvotella.

Ai niin, kyllähän Witkoff kuulemma sivumennen mainitsi Kremlissä Trumpin toivomuksen, että mukaan tapaamiseen pitäisi ottaa myös Ukrainan presidentti Volodimir Zelensky. Mutta riitti, kun Putin sanoi, ettei sellaisen tapaamisen ehdot vielä täyty, niin Witkoff oli tietysti ihan samaa mieltä. Ja niin oli kohta Trumpkin.

Alaskalla lienee myös mukavaa symboliarvoa Putinille, onhan kyseessä alue, jonka Venäjän tsaari myi Yhdysvalloille. Silloin 160 vuotta sitten välit olivat níin leppoisat, että maa-alue vaihtoi omistajaa pelkällä rahalla. Nyt ei Trumpille irtoa edes Grönlanti rahallakaan eikä Putinille Ukraina ilman valtavia uhrauksia.

Alaskassa tapaa siis kaksi suurta egoa, joista kumpikin uskoo voivansa vaikuttaa toiseen. Kumpikaan ei hae huippukokoukselta mitään muuta kuin hyötyä omalle itselleen. Ukrainasta viis, eikä Eurooppa ole kummallekaan enempää kuin hyvä vitsi.

Tällä hetkellä huippukokouksen asialistasta ei ole mitään varmaa tietoa, mutta tiettävästi yksi puheenaihe on Putinin tulitaukoa vastaan vaatimat Ukrainan alueluovutukset, ainakin strategisesti tärkeä Donetskin alue. Zelensky ilmoitti välittömästi, ettei sellainen voi tulla kysymykseenkään, eikä se sitä paitsi olisi laillisestikaan mahdollista ainakaan ilman kansanäänestystä, sillä sellainen ehto sisältyy Ukrainan perustuslakiin.

Sotaväsymyksestään huolimatta kansa tuskin suostuisi sellaiseen, sillä vaikka mielipidemittausten mukaan ukrainalaisten enemmistö haluaa rauhaa, kukaan ei halua antautumista, ja siinä on suuri ero. Ukrainan armeijan ylipäällikkö ilmoitti eilen, ettei sota voi loppua muilla kuin Ukrainan ehdoilla.  

Zelensky julisti, etteivät Trump ja Putin voi sopia mistään Ukrainaa koskevasta asiasta ilman että Ukrainan johtaja on mukana neuvottelupöydässä. Se pitääkin paikkansa niin kauan kuin Ukrainan puolustus ei romahda, eikä sellaista ole näköpiirissä. Eurooppa puolestaan ilmoitti eilen, että se jatkaa Ukrainan tukemista, eikä Trumpin ja Putinin solmima sopimus sido millään tavalla Eurooppaa eikä Ukrainaa.

2:12Katso myös: Zelenskyi tyrmäsi ehdotukset mahdollisista alueluovutuksista suorin sanoin.

Kaikesta sotapropagandasta huolimatta Venäjän armeija ei ole onnistunut etenemään kuin matelemalla ja senkin vain uhraamalla valtavan määrän ihmishenkiä. Kun se ei onnistu voittamaan Ukrainaa taistelukentällä, se iskee jatkuvasti siviileihin, jotta ukrainalaiset uupuisivat sotaan ja alkaisivat vaatia rauhaa hinnalla millä hyvänsä. Mutta Venäjän taloustilanne on huono ja valtion budjetti yhä enemmän alijäämäinen, sillä sen energiatulot ovat romahtaneet dramaattisesti. Putin tarvitsisi nyt hengähdystauon, jonka aikana sen  asevoimia voitaisiin vahvistaa ja varustaa uudelleen.

Siksi bilateraalisopimus Yhdysvaltain kanssa olisi valtava strateginen voitto Putinille ja vahvistaisi myös hänen kampanjaansa siitä, että Eurooppa ei ole mitään, vain Yhdysvalloilla on merkitystä. KGB:n metodit hallitseva Putin onkin valitettavasti aivan liian kova neuvottelukumppani monella tapaa rajoitteiselle Trumpille – varsinkin, kun Trumpin pakkomielle Nobelin palkinnosta saattaa saada hänet hyväksymään millaiset tulitauko- ja rauhanehdot hyvänsä.

Sorbonnen yliopiston Venäjä-asiantuntijan Françoise Thomin mielestä Alaskan huippukokous herättää synkimmät pelot suurvaltojen liittoutumasta, joka perustuu yksinomaan niiden eduille. Silloin muille vain sanellaan, mitä kaksi suurta on sopinut. Yhdysvallat ja Venäjä voivat murskata nykyisen diplomaattisen kehyksen ja hylätä kylmän sodan jälkeisen konsensuksen Euroopan turvallisuudesta, joka perustuu kansainväliseen oikeuteen, kansojen suvereniteettiin ja liittouman keskinäiseen neuvonpitoon.

Jos Trump ja Putin katsovat, ettei nykyinen kansainvälinen järjestelmä palvele Yhdysvaltain eikä Venäjän etuja, he eivät välttämättä epäröi luoda uutta järjestelmää, joka perustuu raakaan valtapolitiikkaan. Silloin kansainvälinen oikeus olisi alisteista suurten keskinäisille järjestelyille.

Alaskan huippukokous on siis Euroopalle varoitus siitä, että sen on pantava sata lasiin kohti strategista autonomiaa. Nyt on lopetettava ruikutus puolustusmenoista, yhtenäistettävä aseohjelmat ja tuotantoketjut ja luotava komentorakenteet toimimaan itsenäisesti Natosta riippumatta. Ja valmistauduttava vielä Atlantin ylittävään kauppasotaankin.

Aivan viimeisimpien tietojen mukaan Trump olisi toisaalta lähettämässä varapresidentti J.D. Vancen suostuttelemaan eurooppalaiset lopettamaan Ukrainan tukemisen ja toisaalta taas harkitsemassa Zelenskyn kutsumista Alaskaan.  Ensi perjantaihin on vielä pitkä aika, ja Trumpin mieli voi muuttua moneen kertaan.