Päätoimittajan kommentti: Suomen avaaminen koronakurimuksesta on vitkuttelua ja sekoilua – nyt tarvitaan asennemuutos ja nopeita toimia

Meille on kokonainen vuosi toitotettu, että yhteiskunnan sulkutoimien tärkein tavoite on ollut suojata ikäihmiset ja riskiryhmät sekä turvata terveydenhuollon kantokyky.

Nämä tavoitteet on saavutettu loistavasti. Suomalaisia on runsaan vuoden aikana kuollut koronaan alle tuhat, mikä on selvästi vähemmän kuin kuolee ihmisiä influenssaan normivuonna. Tehohoitopaikkojen riittävyys ei ole missään vaiheessa ollut uhattuna.

Korona on kiistatta pirullisen tehokas leviämään, ja kuten Kanta-Hämeen sairaalaepidemia osoittaa, se voi olla myös tappava. Toisaalta virus on hengenvaarallinen vain hyvin pienelle osalle ihmisiä. Niin kuolemissa kuin sairaalahoidossakin painottuvat iäkkäät ja ennestään sairaat ihmiset.

Kysymys siis kuuluu: Mikä on se peruste, jolla yhteiskunnan toimintoja edelleen pidetään suljettuina? Miksi kokonaisten elinkeinojen annetaan kitua ja ihmisten kärsiä toimeentulon puutteessa?

Lue myös: Intian koronavariantti levisi Kanta-Hämeen sairaalaepidemiassa: Yli 100 tartuntaa ja 17 menehtynyttä

Virus pysyy, eikä nollariskiä ole

Suomen tautitilanne on missä tahansa vertailussa erinomainen, tartunnat ovat edelleen laskusuunnassa ja rokotuskattavuus kasvaa vinhaa vauhtia.

Samaan aikaan keskuudessamme on kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka ovat ahdingossa, eivät koronan, vaan ylimitoitettujen rajoitusten vuoksi: matkailun ja ravintola-alan väki, tapahtumajärjestäjät, lentäjät, muusikot, näyttämötaiteilijat, urheiluseuroissa työskentelevät sekä näiden ryhmien perheenjäsenet.

Kaikilla näillä aloilla on jo aiemmin osoitettu käytännössä, että toimintoja voidaan avata ja harjoittaa turvallisesti, tartuntojen riski minimoiden. Enempää ei voi vaatia, koska nollaan ei riskiä saada ikinä.

Koronavirus ei poistu keskuudestamme, vaan jää kiertämään maapalloa. Aina joku voi tietämättään levittää tautia, aina joku voi sen saada. Oikein huonolla tuurilla joku voi edelleen, rokotteista huolimatta, jopa kuolla koronaan. Se on mahdollista, mutta hyvin epätodennäköistä.

On hämmentävää, kuinka vaikeaa viranomaisille on viestiä koronan uhkan hälvenemisestä. Viestintä sujui mainiosti silloin, kun piti kertoa, että ollaan Espanjan tiellä, Belgian tiellä, Irlannin tiellä ja veitsenterällä.

Mutta nyt kun riski pienenee pienenemistään, sitä ei uskalleta sanoa ääneen. Kertoa, että riski alkaa olla niin vähäinen, että sen kanssa voi elää: aitoa oikeaa normaalia elämää, jossa kontrolli omasta elämästä on palautettu meille itsellemme, pois sosiaali- ja terveysministeriöstä, pois Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, pois Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Exit-strategiaa ei koskaan tullut

Mitä kauemmin Suomen avaaminen on kestänyt, sitä selvemmäksi on käynyt, että mitään järkiperäistä hallittua exit-strategiaa ei hallituksella ole ollut olemassakaan. Siinä vaiheessa kevättä, kun hallittua avaamista olisi kannattanut suunnitella, Krista Kiurun johtama STM vielä puuhasi liikkumisrajoituksia. Ne eduskunnan perustuslakivaliokunta onneksi torppasi.

Järkiperäinen exit-strategia olisi tarkoittanut, että eri rajoituksia ja niiden purkua punnittaisiin toisiaan vasten, terveysturvallisuus tietenkin ohjenuorana. Kevään 2021 hulluuden perikuva: Hämeenlinnan Jalkapalloseura HJS sai aluehallintovirastolta luvan 200-paikkaiselle olutterassille Kaurialan kentän kupeeseen. Katsomoon sai samaan aikaan ottaa 10 henkeä.

On syntynyt vaikutelma, että rajoitusten höllentäminen on tapahtunut vasta julkisen paineen jälkeen. Jos sama kaava jatkuu, Kiuru esikuntineen tulee pian julkisuuteen kertomaan ilouutisia: tapahtumiin pääsee enemmän ihmisiä, ravintolarajoituksia lievennetään. Tosin sitä on edeltänyt kulttuurialan viikkojen vaikerrus, lobbaustyö ja nyt parin tuhannen ihmisen mielenosoitus keskellä Helsinkiä.

Epäpyhä allianssi Kiurua vastaan

Oma lukunsa on Suomen rajaliikenteen aukaisu. On vaikea kuvitella monta asiaa, joka toisi yhteen Helsingin ja Vantaan kaupungit, EK:n, SAK:n, Finnairin ja Finavian. Nyt tämäkin ihme nähtiin, kun ne yhdessä asettuivat vastustamaan STM:n esitystä siitä, millä ehdoin turisti voi tulla Suomeen. Ministeriön esityksen kantavana ajatuksena kun näyttäisi olevan maahantulon tekeminen niin viheliäiseksi, ettei kukaan vaivaudu tulemaan tänne.

Lue myös: Suomen varovainen suunnitelma matkailun avaamisesta kerää laajaa kritiikkiä

Nyt viimeistään Suomen päättäjien, pääministerin etunenässä, pitäisi ottaa oheisvahingot vakavasti ja punnita yhteiskunnan kokonaisetua.

Ensinnä terveys. Muutkin sairaudet kuin Covid-19 vaativat hoitoa, eikä kenenkään pitäisi jäädä hoidotta koronapelon vuoksi. Koronasta tai sen pelosta aiheutuneet hoitojonot on purettava. Rajoitukset pitkittävät ihmisten toimeentulohuolia, jotka nekin ovat omiaan aiheuttamaan vakavia terveysongelmia.

Sitten talous. Yksistään matkailu on Suomessa miljardibisnes, jonka puuttuminen aiheuttaa ison loven koko kansantalouteen. Kymmenien tuhansien ihmisten elanto on kiinni siitä, että matkailu, ravintolatoiminta ja kaikkinaiset tapahtumat voivat pyöriä niin normaalisti kuin mahdollista. On kaikkien etu, että näin myös tapahtuu.

Ja lopuksi perusoikeudet. Suomen perustuslaki takaa kansalaisille oikeuden työntekoon ja elinkeinonharjoittamiseen. Tämä oikeus on palautettava. Liikkumisen vapaus on puolestaan EU:n keskeisimpiä vapauksia ja suorastaan perusarvo. Kun muu Eurooppa aukeaa, Suomella ei ole mitään syytä poiketa joukosta.

Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin asennemuutos. Moni sen lienee omalta kohdaltaan jo tehnyt, viimeistään saatuaan suojaavan piikin olkavarteen. Nyt samaa asennemuutosta vaadittaisiin päättäjiltä.