Viestintä kasvomaskien käytöstä on ollut vähintäänkin tempoilevaa ja ristiriitaista Suomessa, kirjoittaa MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki. Nähdäänkö Suomessa sittenkin kesällä ja syksyllä buumi, jossa kasvomaskeista tulee arkea ruuhkabusseissa, palveluissa ja työpaikoilla, joissa ollaan läheisissä tekemisissä ihmisten kanssa?
Kasvomaskien eli suu-nenäsuojien kanssa tempaistaan vielä ainakin yksi kierros, kun hallitus kertoi eilen osana koronatoimien purkua tekevänsä selvityksen maskien käytöstä. Asia on ollut harvinaisen hankala suomalaisille asiantuntijoille ja virkamiehille. Eikä surkuhupaisiakaan käänteitä ole puuttunut.
HUS:n toimitusjohtaja Juha Tuominen muistutti eilen A-Studion haastattelussa, että maskit ovat olleet maailmalla olennainen osa koronarajoitusten purkua.
On päivän selvää, että ammattilaismaskit kannattaa varata terveydenhuollon ammattilaisille, koska niistä on huutava pula. Tuominen ei sen sijaan näe mitään estettä sille, että itsetehtyjä kangasmaskeja käytettäisiin tiloissa, jonne pakkautuu paljon ihmisiä kerrallaan.
Tervahaudan yllätysveto
Huhtikuun puolivälissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta suositti kangasmaskien käyttöä julkisilla paikoilla, toisin kuin viranomaiset siihen asti.
– Suosittelen, että kangasmaskia käytetään muiden suojaamiseksi mahdolliselta tartunnalta. Jos haluamme olla vastuullisia aikuisia ihmisiä, voimme tällä toimenpiteellä hidastaa leviämistä, Tervahauta sanoi Helsingin Sanomille.
Tervahaudan ajatukset olivat hänen omiaan ja THL-pomon täyskäännös yllätti ainakin sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.).
– No tuli yllätyksenä. Tästä ei ollut tietoa aikaisemmin, Pekonen sanoi MTV Uutisille matkalla Säätytalon neuvotteluihin.
Parin päivän pähkäilyn ja somemyrskyn jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö ja THL linjasivat, etteivät ne anna ohjeistusta tai yleistä suositusta käyttää hengityssuojaimia tai kangasmaskeja julkisella paikalla liikuttaessa. Lausunnon mukaan asiantuntijanäkemykset kankaisten maskien hyödyistä ja haitoista sekä suojainten oikeasta tai vääränlaisesta käytöstä eriävät.
STM:n mukaan itsetehtyjen maskien vääränlainen kangas voi myös mm. heikentää keuhkojen terveyttä, jos mikrokuituja, pölyä tai kangashiukkasia joutuu hengitysteihin.
Viranomaiset muistuttivat, että kasvomaski ei suojaa sen käyttäjää koronavirukselta. Tämä lienee useimmille selvä asia. Maskin käyttö voi sen sijaan suojata muita, koska se voi vähentää yskimisen ja aivastelun aiheuttamaan pisaroiden leviämistä.
Eli toisaalta mutta toisaalta linjaus.
Muuttuuko maskilinja Suomessa?
Nyt vaikuttaa, että viranomaiset ja ministerit ovat tulleet katumapäälle. Pitäisikö sittenkin yhteiskunnan avaamisen, lisätestaamisen, jäljittämisen ja eristämisen rinnalla kiinnittää huomiota siihen, että pisaratartuntoja voitaisiin vähentää?
Ihmiset liikkuvat ja yhteiskuntaa avataan, mutta samaan aikaan koronaepidemia ei saisi ryöpsähtää liian nopeasti uudelleen vauhtiin. Kotimaisen maskituotannon tarvetta on pitänyt esillä voimakkaasti myös EK:n exit-ryhmä. Yksityisellä tuotannolla kuitukangasmaskeja riittäisi terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi myös muiden tarpeisiin.
Kasvomaskit julkisissa tiloissa, kaduilla, puistoissa, kaupoissa tai joukkoliikennevälineissä eivät ole enää aasialainen erikoisuus. Ne ovat tulleet myös koronarajoituksia purkaviin Euroopan maihin. Uutiskuvissa kasvonsa suojaaviin ihmisiin törmää päivittäin.
Nyt siis odotetaan sosiaali- ja terveysministeriön selvitystä ja selitystä. Voi olla että asiassa nähdään tervahautamainen yllätyskäännös ja kasvomaskit rantautuvat myös Suomeen muiden maiden imussa.
Muotitietoisten kannattaa jo varata asusteisiin sointuvia kankaita. Tyyli on myös koronasuojautujan oikeus.