Puolustusvoimille uusi komentaja – tässä kärkiehdokkaat

Kenraali Timo Kivisen seuraajaksi kaavailtuja on jo haastateltu puolustusministeriössä. STT:n lähteet nostavat kärkeen kolme hyvin erilaista kenraaliluutnanttia.

Sauli Niinistöllä on vielä muutama kuukausi virkakautta jäljellä tasavallan presidenttinä ja Puolustusvoimien ylipäällikkönä. Sinä aikana hän ehtii vielä nimittää Puolustusvoimille uuden komentajan kenraali Timo Kivisen seuraajaksi, ensimmäistä kertaa Nato-Suomessa.

Uusi komentaja aloittaa huhtikuun alussa eli kuukausi uuden presidentin jälkeen, jos presidentin valinta odotetusti menee toiselle vaalikierrokselle.

STT:n Puolustusvoimien piirissä käymissä taustakeskusteluissa uudesta komentajasta nousee useimmin esiin kolme johtajina ja ihmisinä erilaista kenraaliluutnanttia: Vesa Virtanen (57 vuotta), Pasi Välimäki (58) ja Janne Jaakkola (56). Mainintoja saa myös Kim Jäämeri (59).

Kenraaliluutnanteilla on kauluslaatassaan kolme leijonaa, Puolustusvoimain komentajalla ainoana neljä.

Pääesikunnan päällikkö Virtanen on tällä hetkellä virkajärjestyksessä komentajasta seuraava ja toimii tarvittaessa tämän sijaisena.

Henkilönä Virtasta luonnehditaan hillityksi ja rauhalliseksi, jopa varovaiseksi keskitien kulkijaksi, joka ei ole erityisen aloitteellinen eikä tuo helposti esiin omia näkemyksiään.

Virtanen on aiemmin työskennellyt muun muassa Turvallisuuskomitean pääsihteerinä puolustusministeriössä, Kainuun prikaatin komentajana sekä Pääesikunnan suunnittelupäällikkönä ja Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkönä.

Dynaaminen Maavoimien komentaja

Maavoimien komentaja Pasi Välimäki sen sijaan viihtyy näkyvästi esillä eikä kaihda nopeita liikkeitä. Johtajana hän kuuntelee myös alaisiaan, mutta viihtyy parhaiten samanmielisten seurassa, kuvailevat STT:n lähteet.

– On dynaaminen johtaja ja ottaa organisaatiosta kaiken irti, kuuluu eräs luonnehdinta.

Välimäen on katsottu kuuluvan aiemman Puolustusvoimain komentajan, nykyisen kansanedustajan Jarmo Lindbergin (kok.) ja Suomen sotilasedustajana Natossa toimivan kenraaliluutnantti Kim Jäämeren lähipiiriin.

Ennen nykyistä tehtäväänsä Välimäki on työskennellyt muun muassa Karjalan prikaatin komentajana ja Puolustusvoimien operaatiopäällikkönä. Hänellä on kansainvälistä kokemusta, ja hänen kuvaillaan olevan hyvä verkostoitumaan.

Pidetty Puolustusvoimien strategiapäällikkö

Puolustusvoimien strategiapäällikkönä työskentelevä kenraaliluutnantti Janne Jaakkola on kenraaliluutnanteista nuorin ja ollut kärkijoukosta vähiten esillä julkisuudessa. Edellisissä tehtävissään hän työskenteli Pääesikunnan logistiikkapäällikkönä ja suunnittelupäällikkönä.

Taustakeskusteluissa Jaakkola kerää aivan poikkeuksellisen myönteisiä arvioita: vakaa, terävä, huumorintajuinen, helposti lähestyttävä, "jäätävän pätevä", "se, jota mieluiten seuraisin sotaan (jos pitäisi)", fiksu ja tekee itse paljon.

– En ole koskaan kuullut kenenkään sanovan Jaakkolasta huonoa, kertoo yksi lähteistä.

Toisen lähteen mukaan Jaakkola voisi olla "uuden ajan komentaja", joka ei keskitä päätöksentekoa niin paljon itselleen kuin Timo Kivinen.

Vai sittenkin Jäämeri?

Kim Jäämeren mahdollisuuksia heikentää vasta tämän vuoden alussa alkanut pesti sotilasedustajana Brysselissä. Sen katkeaminen vain reilun vuoden jälkeen ei olisi hyvä jatkuvuuden kannalta. Toisaalta pesti tuo kansainvälistä ja Nato-kokemusta, mikä on STT:n haastatteleman lähteen mukaan seuraavan komentajan tärkein työsarka.

Jäämerta luonnehditaan älykkääksi ja kunnianhimoiseksi, mutta hän myös jakaa mielipiteitä Puolustusvoimissa.

Kaikki edellä mainitut neljä kenraaliluutnanttia ovat erään lähteen mukaan sellaisia, jotka ymmärtävät kansainvälisyyden kasvaneen merkityksen eivätkä ajattele "Naton liittyneen Suomeen" vaan päinvastoin.

Eläkeikä nousee 65 vuoteen

Kivinen eläköityy huhtikuussa vain hieman yli 64-vuotiaana, mutta valtion eläkeuudistuksen myötä Puolustusvoimain komentajan eläkeikä nousee vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä tasan 65 vuoteen.

Puolustusministeriön henkilöstöjohtajan Antti Korkalan mukaan tavoitteena seuraavalle komentajalle on viiden vuoden pituinen virkakausi, kuten muidenkin virastojen päälliköillä ja ministeriöiden ylimmällä virkamiesjohdolla.

Tarvittaessa kausi voi olla myös lyhyempi, mutta kaikkien edellä mainittujen kenraaliluutnanttien ikä riittäisi täyden viiden vuoden komentajakauden hoitamiseen.

Esityksen valtioneuvostolle uudeksi komentajaksi tekee puolustusministeriö, joka kartoittaa mielestään potentiaaliset ehdokkaat ja haastattelee heitä. Puolustusministeriön mukaan haastatteluja on jo tehty.

Presidentin kanslian mukaan presidentti Niinistö aikoo haastatella komentajaehdokkaat myös tällä kertaa.

Komentaja Kivinen ei sen sijaan ole puolustusministeriön mukaan seuraajansa valintaprosessissa suoraan mukana.

– Ei ole ollut aikaisemminkaan tapana, että nykyinen komentaja osallistuu valmisteluun, eikä ole tälläkään kertaa. Kyllä tätä puolustusministeriössä virkavalmisteluna tehdään, henkilöstöjohtaja Korkala kertoo.

Kivinen pääsee kuitenkin halutessaan helposti kertomaan käsityksensä seuraajastaan Niinistölle, sillä Puolustusvoimain komentaja ja presidentti ylipäällikkönä tapaavat toisiaan säännöllisesti.

Kahdesti Merivoimista, kerran Ilmavoimista

Puolustusvoimista annetun asetuksen mukaan Puolustusvoimain komentajan virkaan vaaditaan vähintään kenraalimajurin tai sitä Merivoimissa vastaavan kontra-amiraalin sotilasarvo. Tämän lisäksi tiukkoja kriteereitä ei juuri ole, vaan tehtävään haetaan sopivinta ja pätevintä henkilöä.

Maavoimien ohella kahden muun puolustushaaran komentajia, kenraalimajuri Juha-Pekka Kerästä Ilmavoimista tai kontra-amiraali Jori Harjua Merivoimista, ei pidetty STT:n taustakeskusteluissa kovin todennäköisinä ehdokkaina uudeksi ykköskenraaliksi.

Alussa mainittujen neljän kenraaliluutnantin lisäksi Pääesikunnassa on vielä sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen. Hänellä 65 vuoden eläköitymisikä tulisi täyteen jo ennen viiden vuoden virkakauden päättymistä, ja STT:n kuuleman arvion mukaan Heiskanen olisikin jäämässä reserviin. Toisaalta eläköitymisaikeita oli myös Kivisellä ennen kuin hänet nimitettiin komentajaksi elokuussa 2019.

Puolustusvoimien maavoimapainotteisuus näkyy siinä, että komentajana on ollut toistaiseksi vain kaksi meriupseeria: amiraalit Jan Klenberg (1990–94) ja Juhani Kaskeala (2001–2009). Nykyinen kansanedustaja ja kenraali evp. Jarmo Lindberg oli puolestaan ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Ilmavoimista tullut Puolustusvoimain komentaja (2014–19).

Lue myös:

    Uusimmat