Puolustusvoimat tsemppaa varusmiespalvelukseen saapuvia nuoria kuntokuurille nyt kännykkäsovelluksen avulla. Asiantuntijan mukaan huonokuntoisten varusmiesten kuntoa saadaan nostetuksi palveluksen aikana selvästi. Hyväkuntoiset saattavat sen sijaan jopa taantua.
Varusmiesten ja -naisten fyysinen kunto rapistuu rapistumistaan. Asia selviää Puolustusvoimien tuoreista tilastoista.
Palvelukseen saapuneiden kuntoa on mitattu jo yli 40 vuotta muun muassa perinteisellä Cooperin testillä, eli 12 minuutin juoksukokeella. Tänä vuonna testissä juostu keskimääräinen matka oli historian toiseksi huonoin, 2376 metriä.
Juoksutestin tulos on laskenut pikkuhiljaa koko mittaushistorian ajan. Paras tulos on vuodelta 1980, 2760 metriä.
Myös palvelukseen astuvien miesten keskipaino on nousussa. Trendi on jatkunut koko 2000-luvun. Kun vuonna 2000 keskipaino oli 72 kilon paikkeilla, viisi vuotta myöhemmin se oli jo yli 75 kiloa. Tänä vuonna keskipaino lähentelee 79:ää kiloa.
Lihaskuntotuloksetkaan eivät mairittele
Myöskään varusmiehille tehtyjen lihaskuntotestien tulokset eivät mairittele.
Lihaskunnoltaan hyväkuntoisten varusmiesten osuus on viime vuosina hieman laskenut ja heikkokuntoisten osuus kasvanut. Kiitettävien ja hyvien tulosten osuus vuonna 2021 oli 32,7 prosenttia ja heikkojen tulosten osuus 23,3 prosenttia.
Taustalla arkiliikunnan vähentyminen
Puolustusvoimien liikuntapäällikön, majuri Lasse Torpon mukaan kunnon huonontumisen ja ylipainon taustalla on jo vuosikymmeniä jatkunut arkiliikunnan vähentyminen.
– Elämä on myös teknistynyt, eli digitalisaatio kannustaa meitä käyttämään omaa lihaksistoamme liikkumiseen yhä vähemmän, Torpo toteaa MTV:n Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.
Cooperin testien kehnot tulokset johtuvat hänen mukaansa myös osaamattomuudesta juosta ja kyvyttömyydestä panna itsensä tiukille.
– Osin se on myös harjoittelun puutetta, Torpo arvioi.
Onko asenne kohdallaan?
Onko sitten armeijaan tulevien asennekin muuttunut sellaiseksi, että tulevaisuuden sota käydään digitaalisesti ja fyysistä kuntoa tarvitaan aiempaa vähemmän?
Torpo ei usko tähän. Hän vakuuttaa lisäksi että jokaiselle, myös huonompikuntoisille, löytyy puolustusvoimissa oma paikka.
– Meillä on erilaisia tehtäviä, ja kaikille löytyy kyllä omantasoinen tehtävä; on etulinjan taistelijoille ja digitalisaatioihmisille, jotka pääasiassa istuvat konteissa ja joiden ei tarvitse liikkua niin paljon.
MarsMars opastaa liikkumaan
Puolustusvoimat on ryhtynyt muutama vuosi sitten koulimaan armeijaan saapuvia MarsMars-kännykkäsovelluksen avulla. Palvelu soveltuu puolustusvoimien mukaan myös reserviläisten ja muiden kuntoilijoiden käyttöön.
Torpon mukaan applikaatio on yksi tapa motivoida armeijaan saapuvia ja varusmiespalvelusta suorittavia naisia ja miehiä liikkumaan.
Torpon mukaan varusmiesten kunto nousee armeijan tehokuurissa selvästi.
– Vuosina 2005–2015 tutkittiin 250 000 varusmiestä. Cooperin testissä varusmiesten kunto parantui keskimäärin 107 metriä. Heidän, jotka tulivat huonoimmassa kunnossa palvelukseen, tulosparannus oli jopa 300 metriä. Parhaimmassa kunnossa olevat taas voivat jopa taantua.
– Onneksi tutkimuksesta on otettu koppia ja uuden koulutuksen myötä myös hyväkuntoisille tuodaan vasteita, että he voivat kehittyä.
Armeija ei keskeydy huonon kunnon takia
Kukaan ei Torpon mukaan ole joutunut keskeyttämään palvelusta siksi, että kunto ei ole riittänyt.
– Yksikään ei keskeytä palvelusta huonon fyysisen kunnon takia. Siellä on taustalla sitten tuki- ja liikuntaelinsairauksia tai mielenterveyshäiriöitä.
Muokattu otsikkoa kello 16.05.