Puolustusvoimien kehittämä hengityssuojainten puhdistuslaitteisto on todettu huhtikuussa alkaneen testijakson jälkeen toimivaksi. Laitteisto voidaan puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan ottaa käyttöön jo kesäkuun ensimmäisen viikon alussa.
Kaikkosen arvion mukaan laitteella pystytään puhdistamaan jopa 50 000 hengityssuojainta vuorokaudessa. Kokonaistavoite on ensimmäisten viikkojen aikana puhdistaa jopa 200 000 suojainta.
Ensimmäiset kertakäyttöisiksi tarkoitettujen hengityssuojainten puhdistuskokeet tehtiin 23. huhtikuuta Ylöjärvellä. Puhdistettavia suojaimia kerättiin sairaaloista ympäri Suomea. Antti Kaikkonen pitää puolustusvoimien saavutusta merkittävänä, vaikka laitekokonaisuus ei yksinään ratkaise suojainpulaa.
Lue myös: Katso kuvat: Näin Puolustusvoimat puhdistaa kertakäyttöisiä hengityssuojaimia – prosessi vie puoli vuorokautta
– Se, että meillä on nyt toimiva puhdistuslaitteisto hengityssuojainten puhdistamiseen, on kohtuullisen merkittävä asia. Se ei tietenkään tätä koko maskiasiaa ratkaise. Tärkeintä on oman tuotannon pystyyn laittaminen. Mutta osana kokonaisuutta sillä on merkitystä. Varsinkin, jos tulisi vaikkapa koronan väkevä toinen aalto jossain vaiheessa ja tulisi pula näistä hengityssuojaimista. Siinä tapauksessa on hyvä, että meillä on tällainen laitteisto pahan päivän varalle, Kaikkonen kertoo.
Laitteisto käynnistetään jo kesäkuun ensimmäisen viikon alussa ja tavoitteena on puhdistaa jopa 200 000 suojainta ensimmäisten viikkojen aikana.
– Se kyllä osin riippuu siitäkin, että miten saamme tavaraa puhdistettavaksi. Mutta tuohon mittaluokkaan tässä lähiviikkoina tähdätään.
– Periaatteessa voi päästä noin 40 000–50 000 puhdistukseen päivässä, mutta tuotantoketjun pitää olla siten kunnossa, että niitä saadaan myös saman verran puhdistettavaksi. Niin iso kapasiteetti vaatii jo ympärivuorokautista käyttöä, mutta sekin on kyllä mahdollista, Kaikkonen lisää.
Kaikkosen mukaan mahdollisuutta muidenkin suojatarvikkeiden puhdistamiseen tutkitaan puolustusvoimissa, mutta kapasiteetti ei voi vielä olla yhtä suuri kuin hengityssuojainten kohdalla.
Ensimmäinen erä varastoon
Ensimmäinen erä suojaimia varastoidaan ja otetaan käyttöön tarvittaessa. Kaikkosen mukaan ensisijaisesti maskeja käytetään sitä mukaan, kun uusia suojaimia saadaan uustuotannosta ja tuonnista. Myös puhdistettujen hengityssuojainten säilymistä käyttökelpoisina varasto-olosuhteissa tutkitaan puolustusvoimissa edelleen.
– Tämä on tämmöinen lisäreservi tässä kokonaisuudessa. Onneksi olemme saamassa oman suomalaisen tuotannon käyntiin ja tuontikin menee jo vähän paremmin, ja näiden varassa toimitaan ensisijaisesti. Näkisin nämä tällaisena hätävarana ja pienenä lisänä tässä kokonaisuudessa. Ennen kaikkea hätävarana pahan päivän varalta on hyvä, että meillä on tämä laitteisto olemassa, Kaikkonen toteaa.
Alkuvaiheessa noin kuukauden pituinen toimintahanke ja sen kokonaisuus on puolustusvoimien vastuulla, jonka jälkeen jatkoa mietitään uudelleen.
– Kun varastoissa on riittävä määrä tavaraa, niin laitamme laitteiston niin sanotusti hyllylle ja otetaan taas käyttöön jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Jos tarvetta tulee, niin mietitään jatkoaskelia uudelleen, Kaikkonen kertaa.
”Viisas varautuu kaikkeen”
Koronaepidemian edetessä huomattiin, että suomalainen huoltovarmuus ei ollutkaan niin hyvällä tasolla, kuin alussa arvioitiin. Puolustusministeri ehdottaa niin sanottuja stressitestejä eri varautumisten osa-alueille. Suomella, mutta myös muilla mailla on Kaikkosen mukaan paljon opittavaa koronaepidemiasta.
– Täytyy ottaa huomioon sekin, että tämä ei ollut ensimmäinen pandemia maailmassa, eikä varmasti viimeinenkään. Eli tästä on paljon opittavaa. Pitäisin tärkeänä, että kun tästä kriisistä selvitään, niin Suomessa tehtäisiin huoltovarmuuden stressitestejä. Eli pohdittaisiin erilaisia mahdollisia kriisejä ja varmistettaisiin, että Suomi on riittävällä tavalla varautunut. Puhutaanpa sitten katovuosista, energiapulasta, luonnonkatastrofeista tai muista kuviteltavista olevista kriiseistä. Viisas varautuu kaikkeen, Kaikkonen päättää.