Puolueet käyvät nyt kiivaasti sisäistä Nato-keskustelua – katseet kiinnittyvät presidentti Niinistöön

Suomessa kokoomus ja Rkp ovat ennen Venäjän uusinta hyökkäystä Ukrainaan kannattaneet Suomen Nato-jäsenyyttä. Muiden puolueiden linja on ollut toistaiseksi se, että ne hyväksyvät Nato-option olemassaolon.

Optio on kirjattu ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekoon, joka on toistaiseksi Suomen linja.

Venäjän sotatoimet ovat lisänneet Nato-jäsenyyden kannatusta, mutta puolueissa ollaan yhä varovaisia ulostulojen kanssa. Julkista riitelyä Nato-jäsenyydestä kavahdetaan, koska ulko- ja turvallisuuspolitiikka pyritään tekemään yksituumaisesti.

Lue lisää: Kommentti: Suomen neljästä pilarista kolme on jäljellä

MTV Uutisten tekemissä haastatteluissa korostetaan juuri parlamentaarisen yksituumaisuuden hakemista sekä sitä, että ulkopoliittisen johdon eli tasavallan presidentin ja valtioneuvoston Nato-puheita ei lähdetä haastamaan sodan riehuessa Ukrainassa.

MTV Uutiset kysyi Nato-keskustelusta niiltä suuremmilta puolueilta, jotka eivät ole täysjäsenyyttä toistaiseksi kannattaneet.

Sisäinen keskustelu on kaikissa puolueissa käynnissä kiivaana.

– Keskustelua käydään puolueen sisällä, mutta en lähde spekuloimaan Nato-jäsenyyden kannatuksella, kun ei ole olemassa laajaa otantaa. Sekä jäsenyyden puolesta että vastaan olen kuullut kommentteja. Olemme ulkopoliittisen johdon eli Niinistön, Marinin ja Haaviston tekemien linjausten takana, Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sanoo.

– Nyt on otettava rauhallisesti ja pidettävä päät kylmänä. Keskustelua käydään tasavallan presidentin johdolla. Perussuomalaisten kanta on ollut se, että Suomi voi käyttää Nato-optiota, jos turvallisuustilanne muuttuu. Ratkaisun olisi synnyttävä parlamentaarisesti ilman puoluepolitikointia, Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri kertoo.

Vasemmistoliitto on perinteisesti vastustanut sotilasliittoja, mutta on valmis harkitsemaan Nato-jäsenyyttä muuttuneessa tilanteessa.

– Olemme tyytyväisiä tehtyyn ulko- ja turvallisuuspolittiseen selontekoon. Kun Venäjän hyökkäyksen akuutein vaihe on ohi, katsotaan, onko syytä muuttaa kurssia. Tilanne käydään avoimesti läpi, kertoo Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jussi Saramo.

– Kaikissa tilanteissa omia rajoja on pystyttävä puolustamaan itse. Naton jäsenenä meidän olisi otettava vastuuta myös esimerkiksi Baltian ilmapuolustuksesta, Saramo jatkaa.

Puolueet ovat yhtä mieltä siitä, ettei Nato-ratkaisua tehdä näinä päivinä. Taustakeskusteluissa huolta kannetaan siitä, pysyykö Nato-keskustelu Suomessa rakentavana. Pian punnitaan tyyli- ja tapa, jolla Suomi linjaa asemaansa.

Niinistön näkemyksellä vaikutusta 

Nato-päätöksen ajankohtaan vaikuttaa paljon se, mikä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdon ja erityisesti tasavallan presidentti Sauli Niinistön näkemys parhaasta etenemistavasta.

Lopulliseen päätökseen vaikuttaa paljon se, minkä ratkaisun katsotaan parhaiten edistävän Suomen turvallisuutta ja ehkäisevän konfliktien syntymistä.

– Haluamme tietää esimerkiksi tasavallan presidentin kanslian sekä ulko- ja turvallispolitiikan asiantuntijoiden näkemyksiä, Leena Meri toteaa.

Moni kokee, että on viisasta noudattaa valtiojohdon peräänkuuluttamaa malttia. Nyt seurataan tarkasti, mitä niin Venäjä kuin Nato tekevät ja minkälaiseksi maailma muuttuu.

Lue lisää: Presidentti Niinistö: Venäjän viestit Suomen ja Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä eivät poikkea aiemmista

Esimerkiksi keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen vastasi MTV Uutisille, että mahdollisen Nato-jäsenyyden kommentointi olisi tässä vaiheessa hyvä jättää ulko- ja turvallispolitiikan johdolle.

Keskustan virallinen linja on se, että Suomen on pidettävä päätösvalta sotilaallisen turvallisuuden ratkaisuissa omissa käsissään ja liikkumatilaa ei rajata mihinkään suuntaan. Linjaus mahdollistaa siis Nato-jäsenyyden tai liittoutumattomana jatkamisen.

Ei pikainen ratkaisu

Toistaiseksi Suomen ulkopoliittinen johto on korostanut sitä, ettei mahdollisesta Nato-jäsenyydestä tehdä kiireellistä päätöstä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti torstaina Venäjän uuden hyökkäyksen alettua, ettei sotilasliiton mahdollinen jäsenyys olisi pikainen ratkaisu ja tarvitsisi toteutuakseen laajan tuen suomalaisilta ja puolueilta.

– Nyt sitten näemme kaikki sinänsä kaikki hyvin ymmärrettäviä nopeita kommentteja siitä, että hakemus tänään ja jäsenyys huomenna. Nämä tunneilmaisut ovat niin kuin sanoin hyvin ymmärrettäviä, mutta eivät sitten oikein reaalimaailmassa tietenkään voi toimia, Niinistö kommentoi torstaina tiedotustilaisuudessa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on aiemmin sanonut, ettei nykyisen hallituksen kaudella todennäköisesti haeta jäsenyyttä, mutta siihen on mahdollisuus.

– Kuten selonteoissamme on kerrottu, mikäli Suomen turvallisuus sitä vaatii, mikäli turvallisuusympäristön muuttuessa katsomme, niin Suomella on mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä. Mikäli tilanne olisi tuo, niin varmasti valtiojohdolla, tasavallan presidentin johdolla on mahdollisuus tätä keskustelua käydä, Marin sanoi torstain tiedotustilaisuudessa.

Vihreiltä linjausta viimeistään toukokuussa

Vihreiden joukosta on viime aikoina kuulunut entistä enemmän Nato-myönteisiä kannanottoja. Vihreiden eduskuntaryhmän johtoon noussut Atte Harjanne puhui jäsenyyden puolesta jo joulukuussa ja myös esimerkiksi puolueen pitkäaikainen europarlamentaarikko Heidi Hautala kannattaa Nato-jäsenyyttä.

Puolueen sijaispuheenjohtajana toimiva Iiris Suomela kertoo myös vihreiden käyvän keskustelua Nato-jäsenyydestä.

– Keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja myös Nato-jäsenyydestä käydään vihreissä laajasti. Keskustelu liittyy ajankohtaisen tilanteen lisäksi poliittisen ohjelman päivitykseen, josta päätetään toukokuussa. Linjauksia tehdään siis viimeistään tuolloin, mutta tietysti Euroopan turvallisuuspoliittisen tilanteen kehitystä seurataan nyt erityisen tarkasti, Suomela kertoo.

Lue lisää: Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestystä vaativa kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn

Puolueiden on Nato-kantansa ohella päätettävä myös siitä, onko jäsenyydestä syytä järjestää neuvoa-antava kansanäänestys. Kansalaisaloite äänestyksen järjestämisestä keräsi lauantaina 50 000 nimeä, joten se etenee eduskunnan käsittelyyn.

Eduskunnan olisi tosin hankala kävellä neuvoa-antavankin kansanäänestyksen tuloksen yli, vaikka kansanedustajilla olisi eri kanta kuin äänestäjien enemmistöllä.