MTV Uutiset kysyi ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnan jäseniltä kantaa Nato-jäsenyyteen sekä Nato-kansanäänestyksen järjestämiseen. Vastanneiden enemmistö kannattaa sotilasliittoon liittymistä ja vastustaa kansanäänestyksen järjestämistä.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta ovat keskeisiä toimijoita Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
MTV Uutiset selvitti kyselyllä näiden kahden valiokunnan kansanedustajien Nato-kantoja.
Valiokunnissa on yhteensä 33 jäsentä, joista MTV Uutiset tavoitti sähköposti- ja puhelinkyselyllä 27.
Naton jäsenyyttä kannattaa vastaajista yhteensä 11. Neljä vastaajaa vastustaa tässä vaiheessa jäsenyyttä. Osa vastaajista piti kantansa vielä avoimena ja osa ei halunnut ottaa kysymyksiin lainkaan kantaa.
Puolustusvaliokunnassa kannatus Nato-jäsenyydelle on laajempaa kuin ulkoasiainvaliokunnassa.
Perussuomalaisten ja keskustan valiokuntaedustajat aiempaa suopeampia
Venäjän hyökkäys Ukrainaan näyttää lisänneen myönteisyyttä Nato-jäsenyydelle ainakin perussuomalaisten ja keskustan valiokuntaedustajissa.
– Perussuomalaisten kanta on ollut pitkään Nato-optio ja sen käyttö voi tulla ajankohtaiseksi. Jos on pakko vastata mustavalkoisesti kyllä tai ei niin vastaan kyllä, mutta asiassa pitää edetä harkiten, Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoo.
Aiemmissa vaalikonevastauksissa Tavio on suhtautunut kriittisesti Nato-jäsenyyteen. Perussuomalaisista myös Veijo Niemi ja Jari Ronkainen ovat aiemmin vastustaneet Nato-jäsenyyttä, mutta suhtautuvat siihen nyt myönteisesti.
– Olen ollut pitkään kriittinen Naton suhteen, mutta vaaka on nyt kallistunut varovaisen Nato-myönteiseksi. Nyt pitäisi selvittää jäsenyyden plussat ja miinukset sekä se, miten Venäjä suhtautuu, sanoo puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Ronkainen.
Keskustalaisista Eeva Kalli, Tuomas Kettunen ja Jouni Ovaska suhtautuvat Nato-jäsenyyteen nyt selvästi suopeammin kuin aiemmin.
Aiemmin he ovat vastustaneet Nato-jäsenyyttä, mutta nyt vastaukset eivät sijoitu kategoriaan "kyllä" eikä "ei".
– Suomen linja on rakennettu siten, että se kestää niin hyvät kuin huonot ajat. Kuitenkin Euroopan turvallisuustilanne on järkkynyt niin perustavanlaatuisesti, että oma ajatteluni suhteessa Natoon on muuttunut positiivisemmaksi, Ovaska sanoo.
Puolustusvaliokunnassa istuva keskustalainen Joonas Könttä ilmoitti eilen julkisesti vaihtaneensa kantaansa ja ryhtyneensä Nato-jäsenyyden kannattajaksi.
Halla-aho: Kannanottoni voitaisiin kokea painostuksena
Eduskunnassa toivotaan erityisesti sitä, että Ukrainan sota päättyisi ennen päätöksentekoa.
Vastauksissa korostuu myös harkiten eteneminen.
Tilanteen herkkyys näkyy siinä, että useat kansanedustajat eivät tässä vaiheessa halunneet vastata kyllä tai ei -kysymyksiin lainkaan.
Heihin lukeutuvat esimerkiksi puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) ja varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.).
– Minusta on tärkeää, ettemme lietso sotapelkoja ja tehdä siinä sitten päätöksiä, joita jouduttaisiin myöhemmin miettimään, tulikohan tehtyä oikein. Kaikki vaihtoehdot ovat tietenkin pöydällä, näinhän ne ovat aina olleet, Tuomioja kommentoi.
– Asemani on sellainen, että julkinen kannanotto voitaisiin kokea puolueen sisällä painostuksena. Kehotan kyllä kaikkia pohtimaan Nato-jäsenyyttä ja varmasti ihmiset niin perussuomalaisissa kuin muuallakin tätä miettivät. Nyt on löydettävä Suomelle vähiten epätäydellisen vaihtoehto, Halla-aho sanoo.
Harkinta on monella kesken
Useat edustajat korostavat vastauksissaan, ettei Nato-kanta ole vielä lyöty lukkoon ja jäsenyydestä tarvitaan lisätietoja. Näin on erityisesti niiden puolueiden kohdalla, jotka ovat aiemmin olleet valmiina hyväksymään lähinnä Nato-option olemassaolon.
Esimerkiksi kokenut SDP:n kansanedustaja Johannes Koskinen varoittaa hätiköidyistä ratkaisuista.
– Muuttuneessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa tilanteessa on arvioitava uudelleen, olisiko puolustusliittoon kuulumisesta saatavissa kestävästi kohennusta Suomen ja suomalaisten turvallisuudelle, Koskinen miettii.
– Ajatusprosessi on vielä kesken, sanoo puolestaan vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö.
Tietyt asiat eivät toki muutu: kokoomuslaiset vastaajat kannattavat Nato-jäsenyyttä, vasemmistoliitossa on vastustusta.
Vasemmistoliitossakin kaivataan kuitenkin lisätietoa tulevia linjauksia varten.
– Nyt keskellä tätä myrskyä ei pitäisi lähteä hätäilemään, panikoimaan ja ajamaan karille, vaan pitää kurssi. Kun tilanne selkeentyy, sitten totta kai pitää analysoida tilanne ja tehdä päätökset. Nyt on aivan liian aikaista ruveta muuttamaan Suomeen linjaa, kansanedustaja Jussi Saramo (vas.) sanoo.
Kansanäänestys ei innosta
MTV Uutiset tiedusteli valiokuntien edustajilta myös kantaa mahdolliseen Nato-kansanäänestykseen.
Kansanäänestys ei ole vastaajien selkeän enemmistön mieleen.
– Kansanäänestys ei ole tarpeen, kun enemmistö kannattaa, Timo Heinonen (kok.) tiivistää usean vastaajan näkemyksen.
Käytännössä kukaan vastanneista kansanedustajista ei kannata kansanäänestystä täysin varauksetta. Muutama kansanedustaja kuitenkin sanoo, että kansanäänestys lisäisi mahdollisen Nato-jäsenyyden legitimiteettiä.
– Pitäisi [järjestää kansanäänestys], mutta se on hankalaa, koska silloin kansan kanta ratkeaa sen mukaan, mitä vahvimmin huudetaan, ja se aiheuttaa informaatiovaikuttamista, Juha Mäenpää (ps.) sanoo.
– Jos Suomeen tulee sellainen hallitus, joka haluaa jäsenyyttä hakea, se ei voisi mitenkään muuten tapahtua kuin kansanäänestyksen kautta, Jussi Saramo toteaa.
Moni kansanedustaja miettii yhä kantaansa myös kansanäänestykseen.
Suomessa on oltu huolissaan esimerkiksi siitä, minkälaista informaatiovaikutusta ja muita toimia Venäjä kohdistaisi Suomeen kansanäänestyksen alla.
– Jos Natoon päätetään hakea, pitää tietää myös se prosessi, jolla sinne haetaan ja miten tämä prosessi vaikuttaisi Suomen turvallisuuteen. Kansanäänestyksellä poliitikot eivät saisi myöskään paeta vastuutaan vaan aidosti hakea kansalta mandaattia. Oma kantani on kansanäänestyksen suhteen vielä auki, Jussi Halla-aho sanoo.
