Elokuussa 2022 voimaan tullut perhevapaauudistus näkyy työpaikoilla äitien aikaisempana töihinpaluuna. Kaksi äitiä kertoo, kuinka he ovat yhdistäneet imettämisen ja työelämän.
Imettävä Tiina Hirvilammi, 41, on autististen miesten asumisyksikön arjessa tuttu näky.
– Mieheni tuo nyt 10 kuukauden ikäistä vauvaamme imetettäväksi työpaikalleni vähintään kerran työvuoron aikana. Pitkän vuoron aikana vauva saattaa käydä imetettävänä kolmekin kertaa.
Tiina on yksi niistä äideistä, jotka ovat yhdistäneet imettämisen ja työelämän yhteen, kun puoliso on jäänyt perhevapaauudistuksen myötä kotiin lasten kanssa.
Imettävät äidit tulevat olemaan nyt ja tulevaisuudessa todennäköisesti yhä yleisempi näky työyhteisöissä, sillä elokuussa 2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen myötä vauvan hoitovastuun voi jakaa tasaisemmin vanhempien kesken kuin aiemmin.
Uudistuksen tavoite onkin nimenomaan lisätä työelämän ja vanhempien tasa-arvoa ja huomioida erilaiset perhemuodot.
– Kesäisin olen imettänyt lastani työpaikan pihassa, mutta usein olen tehnyt sitä myös ihan tuolla asukkaiden keskellä. Esihenkilöni on todella imetysmyönteinen ja myös muu henkilökunta ymmärtää tilanteeni hyvin. Onneksi, sillä lapseni ei suostu juomaan tuttipullosta.
Kesäisin Tiina Hirvilammi on imettänyt vauvaansa esimerkiksi työpaikan pihassa.Tiina Hirvilammin kotialbumi
Kuuden lapsen äiti Tiina sai kokemusta työelämän ja imettämisen yhdistämisestä jo viidennen lapsensa kohdalla.
– Olin ensin kymmenen kuukautta kotona vauvan kanssa, mutta sitten lähdin opiskelemaan ja mieheni kuskasi vauvaa koululle imetettäväksi. Kun sitten aloitin työharjoittelun nykyisessä työpaikassani, otin heti taaperon imettämisen puheeksi ja imetys jatkui työpaikalla.
Työpaikkoja ohjataan imetysmyönteisyyteen uudella oppaalla
Uraorientoituneiden äitien verkosto Mothers in Business (MiB) ja Imetyksen tuki ry ovat hiljattain julkaisseet Imetysmyönteinen työpaikka -oppaan, jossa ohjataan työpaikkoja ottamaan imettävät äidit yhä paremmin huomioon.
– Työpaikoilla on huomattu, että äidit saattavat palata aikaisemmin työelämään nyt, kun perhevapaat jakaantuvat tasaisemmin viime elokuussa voimaan tulleen uudistuksen myötä, sanoo MiBin toiminnanjohtaja Annica Moore.
– Itse asiassa moni äiti palasi työelämään vielä imettäessään jo ennen perhevapaauudistusta, mutta sitä ei ehkä huomattu samalla tavalla. Nykyään myös etätyö mahdollistaa aikaisemman töihin paluun.
Näin työnantaja voi mahdollistaa imetyksen ja työelämän yhdistämisen. Juttu jatkuu videon alla.
1:24Imetyksen tuki ry:n toiminnanjohtaja Heidi Kervinen ja Mothers in Business -yhteisön toiminnanjohtaja Annica Moore terveystoimittaja Nelli Hyttisen haastateltavana.
Imetysmyönteisyys helpottaa äidin paluuta työelämään huomattavasti aiemmin, ja lisää näin työelämän ja palkkakehityksen tasa-arvoisuutta. Rintaruokinta voi työn ohella jatkua pitkälle taaperoikään asti.
– WHO suosittelee jatkamaan imetystä 2-vuotiaaksi saakka. Taaperoiden eli yli 1-vuotiaiden imettäminen yleistyykin koko ajan, ja kiinnostus sitä kohtaan on kasvanut, kertoo Imetyksen tuki ry:n toiminnanjohtaja Heidi Kervinen.
Kuusilapsisen perheen äiti Tiina Hirvilammi kertoo, että syy töihin paluuseen vauvan ollessa alle 1-vuotias, oli raha.
– Se raha, jonka kotona ollessa saa on todella pieni, vain vähän reilut 300 euroa. Ei sillä elätä näin isoa perhettä, vaikka mies töissä käykin. Jos vauva olisi pitänyt viedä päivähoitoon, en olisi vielä palannut töihin, mutta miehen perhevapaan vuoksi tulen töihin hyvillä mielin.
Imetysmyönteisyyden hyödyt eivät kuitenkaan koske vain perheitä, vaan siitä hyötyvät myös työnantajat.
Mitkä ovat imetysmyönteisyyden edut työnantajalle ja työntekijälle? Juttu jatkuu videon alla.
0:25Imetyksen tuki ry:n toiminnanjohtaja Heidi Kervinen ja Mothers in Business -yhteisön toiminnanjohtaja Annica Moore kertovat uudesta Imetysmyönteinen työpaikka -oppaasta.
Videolla mainittujen hyötyjen lisäksi tutkimuksissa on selvinnyt, että työpaikalta löytyvä imetys- ja pumppaustila vähentää työntekijän stressiä ja lisää työhyvinvointia sekä kokemusta organisaatiolta saadusta tuesta, kertoo Imetysmyönteinen työpaikka -opas.
Kolmen lapsen äidille Tia Koivuselle, 30, on tärkeää jatkaa imettämistä niin kauan, kun lapsi hyväksyy rinnan, vaikka osastohoitotyössä imetystä ei tällä hetkellä tueta työnantajan toimesta.
Tia hoitaa 11-kuisen vauvan imettämisen vapaa-ajalla, mutta hänen ollessaan töissä lapsen isä tarjoaa vauvalle rintamaitoa tuttipullosta.
– Töissä pumppaan rinnat tyhjiksi osaston wc-tiloissa, mikä ei tietenkään ole ihanteellinen ympäristö sille, mutta olen kokenut sen silti toimivaksi. On mukavampi olla töissä, kun rinnat eivät ole pinkeinä.
Jutunalusta löytyvällä videolla Tia kertoo, kuinka hän on tehnyt maidon pumppaamisesta ja säilömisestä sujuvan rutiinin osana työvuoroa.
Tia on kokenut imettämisen, pumppaamisen ja työelämän yhdistämisen sujuvaksi, eikä ole kokenut siitä stressiä, vaikka joskus pumppaaminen jää työvuoron aikana väliin.
– Pakastimessa on aina maitoa, joten ei ole katastrofi, jos en ehdikään pumppaamaan.
Imetyksen aikana Tia ehtii nauttia vauvasta ja omasta ajasta.Tia Koivusen kotialbumi'
Pumppaamisella Tia muun muassa varmistaa, että maidon tuotanto jatkuu ja vauva saa maitoa, kun yhteisen imetyshetken aika tulee.
Maidon riittävyyden takaamisen lisäksi pumppaamisella voi ehkäistä työpoissaoloja aiheuttavia tiehyttukoksia ja rintatulehduksia, kertoo Imetyksen tuki ry.
– Imettämisellä on minulle suuri merkitys, koska ensimmäisen lapsen kohdalla se ei onnistunut, enkä silloin nuorena osannut etsiä tukea ja tietoa aiheesta tarpeeksi. Toista lastani imetin kahden vuoden ja kahden kuukauden ikäiseksi. Kolmannen kanssa aion myös jatkaa taaperoksi asti, Tia sanoo.
Tia luettelee imettämisen hyviksi puoliksi edullisuuden ja sen terveyshyödyt.
– Imetyshetket vauvan kanssa ovat minulle omaa aikaa. Siinä samalla pystyn viettämään aikaa vauvan kanssa tai vaikkapa katsomaan jotain sarjaa, lukemaan kirjaa tai katsomaan kännykkää.
Vaikka työpaikkoja kannustetaan imetysmyönteisyyteen, ei se vielä ole arkipäivää monellakaan suomalaisella työpaikalla, arvioivat MiB sekä Imetyksen tuki ry.
Tia Koivunen ja Heidi Hirvilammi ovat myös huomanneet, ettei imettämiseen osata suhtautua Suomessa vieläkään neutraalisti.
– Olen huomannut, että ikä vaikuttaa suhtautumiseen. Työpaikallani vanhemman sukupolven edustajat saattavat ihmetellä, että miten alan siinä kaikkien nähden imettämään, mutta sitten taas omassa ikäluokassani se on jo ihan normaalia, Heidi kertoo.
Tia Koivusella on töissä mukana alipainepumput, minigrippusseja, rasia, kylmäkalleja ja kylmälaukku maidon pumppaamista ja säilömistä varten.Tia Koivusen kotialbumi
Heidi on kuitenkin huomannut, että suhtautuminen julki-imetykseen on muuttunut sallivammaksi vuosi vuodelta.
– Vielä vuonna 2004, kun imetin ensimmäistä lastani, herätti imettäminen kauppakeskuksessa paljon enemmän pahoja katseita kuin tänä päivänä.
Sen sijaan Tia kokee suhtautumisen imetykseen edelleen nuivaksi.
– Olen saanut pahoja katseita ja inhottavia kommentteja asiasta. Kiinnitin kesän Italian ja Ranskan matkalla huomiota siihen, että siellä olin paljon rentoutuneempi imettäessäni julkisella paikalla, koska tiesin, ettei kukaan tule mulkoilemaan tai sanomaan mitään.
– Luulen, että suomalaisten nuiva suhtautuminen asiaan liittyy siihen, että naisten rinnat seksualisoidaan edelleen voimakkaasti. Se on minusta todella ihmeellistä, kun on kyseessä maa, jossa hillutaan alasti saunassa ja käydään alasti uimassa.
Katso video: Kuinka yleisiä imetysmyönteiset työpaikat ovat Suomessa vuonna 2023?
1:38Imetyksen tuki ry:n toiminnanjohtaja Heidi Kervinen ja Mothers in Business -yhteisön toiminnanjohtaja Annica Moore kertovat, kuinka imetysmyönteisyys toteutuu suomalaisilla työpaikoilla vuonna 2023.
Nelli Hyttinen on MTV Uutisten terveys- ja hyvinvointitoimittaja.
Hyttisen intohimo ovat tutkivalla otteella toimitetut juttukokonaisuudet, jotka käsittelevät lääketieteen ilmiöitä ja ihmisten kokemustarinoita.
Hyttinen on erityisen kiinnostunut seksuaaliterveysaiheista, mutta hän on yhtä lailla valmis selvittämään, mitkä ravitsemus- tai treenivinkit kannattaa ohittaa ja mihin kannattaa panostaa.
Hyttisen työnjälkeä voi nähdä myös TV-ruudussa ja Katsomossa, sillä hän juontaa Terveysmyytit-sarjaa ja toimittaa Asian ytimessä -dokumentteja.
Onko sinulla terveys- tai hyvinvointiaiheinen juttuvinkki? Laita se Nellille sähköpostiin (alla).
