Uusi tutkimuskatsaus vahvistaa näyttöä imetyksen terveyshyödyistä. Yli miljoonan synnyttäneen naisen aineisto osoittaa, että imettäminen on yhteydessä äidin pienentyneeseen sydän- ja verisuonisairauksien riskiin.
Itävaltalaisen Medical University of Innsbruck -tutkimuskeskuksen analyysi perustuu kahdeksaan aiempaan tutkimukseen, joihin osallistui 1 192 700 synnyttänyttä naista eri puolilta maailmaa.
Keskimäärin reilun kymmenen vuoden seurannan aikana oli havaittavissa, että imettäneillä naisilla oli 11 prosenttia pienempi riski sairastua ja 15 prosenttia pienempi riski kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin kuin naisilla, jotka eivät olleet koskaan imettäneet. Imettäminen näytti pienentävän esimerkiksi sepelvaltimotaudin ja aivoinfarktien vaaraa.
Löydökset ilmestyivät Journal of American Heart Association -tiedelehdessä.
Verenkiertoelinten sairaudet ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy. Yleisimpiin sydän- ja verisuonisairauksiin kuuluvat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriöt.
Lue myös: Syötkö jo? Ruoka-aine, joka voi pienentää riskiä kuolla lukuisiin sairauksiin – tee tämä muutos
Imetyksen terveyshyödyt äidille ja lapselle
Jo ennestään tiedetään, että imettäminen on hyväksi niin lapsen kuin äidin terveydelle.
Rintaruokinta suojaa lasta tulehduksilta, astmalta, atooppiselta ihottumalta ja kätkytkuolemalta, kertoo yliopistosairaanhoitopiirien ylläpitämä Terveyskylä-sivusto. Imetetyillä lapsilla esiintyy myös vähemmän keliakiaa, leukemiaa, lihavuutta, diabetesta ja korkeaa verenpainetta. Lisäksi rintamaidon sisältämät maitohappobakteerit ovat hyväksi suolistobakteerikannan kehittymiselle.
Äidin kohdalla imettäminen nopeuttaa synnytyksestä toipumista, lievittää stressiä ja pienentää masennuksen riskiä. Mitä useamman vuoden elämästään nainen imettää, sitä pienempi riski hänellä on sairastua tyypin 2 diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen sekä rinta- ja munasarjasyöpään.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) onkin todennut imetyksen olevan yksi kansaterveyden peruspilareita.
Lue myös: Vantaalainen Venla imetti esikoistaan kolmevuotiaaksi – taaperoimetykseen liittyy edelleen ennakkoluuloja: "Se on tietämättömyyttä"
Tukea, ei tuomitsemista
Itävaltalaistutkijoiden mukaan tulokset alleviivaavat, että imetykseen tulee kannustaa. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi imetystä tukeviin työympäristöihin sekä perheille tarjottuun koulutukseen panostamalla.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa vain yhtä neljästä imeväisikäisestä täysimetetään suositusten mukaan puolen vuoden ikään asti.
Suomessa täysimetystä suositellaan 4–6 kuukauteen saakka. Vuonna 2020 ilmestyneessä selvityksessä huomattiin, että puolet neljän kuukauden ikäisistä suomalaisvauvoista on täysimetettyjä. Vähiten Suomessa lapsiaan imettävät nuoret, matalasti koulutetut, yksinhuoltajat ja tupakoivat äidit.
Good Morning America -sivuston terveystoimittaja, lääkäri Jennifer Ashton muistuttaa, ettei imettämisestä tai imettämättä jättämisestä pidä tuomita, sillä imettäminen ei ole mahdollista kaikille äideille.
Lue myös: Jessi kysyi ravintolassa, missä voisi imettää – vastaus tyrmistytti perhettä: "En voinut uskoa, että tuollaista ehdotettiin tänä päivänä ja aikana"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Katso videolta asiantuntijoiden vinkit imettämiseen!
Lähteet: Eurek Alert Science News Releases, Journal of American Heart Association, Terveyskylä, THL 1 & 2, Good Morning America
