Ennen koronaa Vaasan kaupungissa mietittiin, millä saataisiin suuri joukko ihmisiä liikkumaan talvella: no tietenkin pulkkamäellä. Niinpä kaupunki tarttui toimeen. Nyt Vaasassa on jo kolmatta talvea kuusi virallista pulkkamäkeä ympäri kaupunkia, lisäksi sillä on leikkipuistoissa pienille tarkoitettuja pikkumäkiä. Suosio on ollut valtava.
– Tämä on mielettömän hyvä ja halpa liikuntaharrastus, kehuu kaupungin viheraluepäällikkö Timo Jousmäki.
– Saamme todella pienellä panostuksella isot porukat liikkeelle, niin lapset, vanhemmat kuin isovanhemmatkin, hän kehuu.
Pulkkailu on loistava harrastus kaiken ikäisille. Hauskuuden lomassa tulee urheiltua, kun mäkeä juostaan kerta toisensa jälkeen ylös. Harrastusvälineen saa halvalla ja yleensä jonkinlainen harrastuspaikka löytyy melko läheltä.
Monesti mäet voivat olla kuitenkin hieman vaarallisia. Alla on autotie tai keskellä kasvaa puu. Siksi osa kunnista onkin tehnyt virallisia pulkkamäkiä.
Mäet turvalliseksi kaivinkoneella
Vaasan kaupunki aloitti tutkimalla, mitkä olivat suosituimmat epäviralliset pulkkamäet. Kun virallisten mäkien paikka oli päätetty, kaivinkone kävi kesällä muotoilemassa mäkiin kourut, jotta laskeminen olisi mahdollisimman turvallista ja lasku saataisiin menemään oikeaan suuntaan.
Kaivinkone teki kourujen penkereistä niin leveitä, että niitä pitkin pääsee kävelemään ylös, eikä kolareita laskijoiden ja nousijoiden välille tule. Jos lasku on vaarana venyä pitkäksi, vastassa on laskettelukeskuksista tuttua verkkoa.
– Etenkin pikkupojat ovat innoissaan, jos pääsevät laskemaan verkkoon asti, Jousmäki nauraa.
Kaikkiin mäkiin asennettiin myös valot, jotta pulkkailuaika pitenisi. Keskustaa lukuun ottamatta kaikkien pulkkamäkien yhteyteen rakennettiin myös grillauspaikat.
Pienellä rahalla paljon
Kuuden virallisen mäen rakennuskuluihin kului Jousmäen mukaan 10 000–15 000 euroa.
Jousmäen mielestä panos-tuottosuhde on ollut loistava.
– Ei tarvitse enää joka ilta miettiä, missä ne lapset laskevat, ja onko kaupunki vastuussa. Sehän on selvää, että lapset laskevat mäkeä, oli virallisia mäkiä tai ei, Juosmäki toteaa.
Vaasassa rakentamisen ajoitus osui nappiin, kun korona ajoi ihmiset pois sisäurheilutiloista.
–Ja onhan se kiva läheisen päiväkodinkin aikuisille, kun voi lapset viedä turvalliseen mäkeen eikä tarvitse miettiä tartuntoja sisällä, Jousmäki toteaa.
Miten boomerin käy pulkkamäessä? Katso videolta, mikä väline on mäenlaskussa paras. Juttu jatkuu videon alla.
3:22Pulkka, hedelmäpussi, kola vai liukuri – mikä on nopein laskuväline pulkkamäkeen? Viiden jälkeen -toimittaja Petteri lähti testaamaan!
Tukes valvoo pulkkamäkiä
Virallisia pulkkamäkiä valvoo Tukes, ja siellä etenkin ylitarkastaja Hannu Väärälä.
– Pulkkailu on minun ulkoiluharrastussuosikkini, hän innostuu.
– Sehän sopii kaikille! Niin aikuisille kuin lapsillekin. Ja se on halpaa huvia. Ylläpitäjillekin se on yksi halvimmista. Paljon halvempi kuin muut urheilupaikat, hän selittää.
Tästä huolimatta vain osalla kaupungeista on virallisia pulkkamäkiä. Tampereella, Turussa ja Vaasassa mäkiä on useita. Lahti sai tänä talvena ensimmäisen virallisen mäkensä.
Samat säännöt kuin hiihtoladuilla
Virallinen pulkkamäki tarkoittaa, että kaupunki huolehtii sen turvallisuudesta. Mäki pitää suunnitella turvalliseksi ja ylläpitää käytön ajan.
– Jos kaupunki tekee hiihtoladun tai jääkentän, onhan se silloinkin palveluntarjoaja, ja pitää siitä huolen, huomauttaa Väärälä.
Väärälä ihmettelee, miksi niin monella kaupungilla ei vielä ole virallisia pulkkamäkiä.
– Ei minulla ole siihen vastausta. Ehkä sitä ei pidetä samanarvoisena liikuntana kuin muita, hän pohtii.
Helsingissä pulkkaillaan epävirallisesti
Helsingissä virallisia mäkiä on yksi ja sekin kaukana keskustasta, Paloheinän ulkoilualueella. Aiemmin virallisia pulkkamäkiä oli enemmänkin, mutta niistä on luovuttu
– Kaupunki päätti parisenkymmentä vuotta sitten, ettei virallisia pulkkamäkiä enää tehdä. Sitä ennen jäädytettiin jääkouruja, mutta ne koettiin liian vaarallisiksi, kertoo kaupunkitila ja maisemasuunnittelupäällikkö Jussi Luomanen.
Helsingissä maastonmuodot ovat Luomasen mukaan pulkkamäkien kannalta sopivat eikä mäkien suunnittelu ja perustaminen olisi vaikeaa. Jos mäki olisi virallinen, sitä pitäisi kuitenkin hoitaa kuten uimarantoja, hiihtolatuja tai jääkenttiä.
Liian hauskaa liikunnaksi?
Mutta miksi pulkkamäkiä ei voitaisi hoitaa? Luomasen mukaan kaupunki ei ole osoittanut pulkkamäkien hoitoon määrärahoja.
– Kai se on liian hauskaa, joten sitä ei lasketa urheiluksi, hän pohtii puoliksi leikillään.
Leikinlaskussa on osa totuutta. Rahaa laitetaan siihen, mikä koetaan arvokkaaksi.
– Kysymys on ennen kaikkea kunnossapidosta, ja sen painopisteistä ja resursseista, Luomanen toteaa.
Luomasen mukaan suuri syy Helsingin nihkeyteen pulkkamäkiä kohtaan on oikeudessa aikoinaan tehdyssä ennakkopäätöksessä. Kun lapsi oli loukkaantunut pahasti pulkkamäkionnettomuudessa, kaupunki oli tuomittu syylliseksi.
– Kyse ei ollut Helsingistä, mutta sana levisi nopeasti, ja Helsinki laittoi liinat kiinni.
Kun mäet eivät ole virallisia, ei niitä myöskään oteta kaupungin suunnittelussa virallisesti huomioon. Joka vuosi paikallismediat kertovatkin pulkkamäistä, jotka ovat menneet pilalle tai muuttuneet vaarallisemmiksi kaupungin toiminnan vuoksi.
Esimerkiksi Töölössä ja Tähtitorninmäellä kaupunki asensi perinteiseen pulkkamäkeen puistonpenkin. Itä-Pakilassa mäen päähän ilmestyi kiipeilyteline. Töölössä asukkaat saivat kaupungin siirtämään penkin pois mäestä, Tähtitorninmäellä eivät.
– Nämä ovat tapauskohtaisia. Joskus esteet poistetaan, joskus ei. Päätösvaltaa on yllättävän monilla henkilöillä, Luomanen toteaa.
Helsinki ei ole ainoa, joka suhtautuu virallisiin pulkkamäkiin nihkeästi. Monessa kunnassa niitä ei ole lainkaan. Minkä sitten pitäisi muuttua, jotta lapset saisivat enemmän turvallisia pulkkamäkiä ympäri Suomen?
Luomasen mielestä olisi tärkeää, että viranomaiset, kuten Tukes, voisivat keskustella kuntien kanssa pulkkamäkien vastuukysymykset läpi. Hänen mielestään se helpottaisi pulkkamäkien perustamista.
– Pitäisi tehdä selväksi, että mitkä ovat ne velvollisuudet ja vastuut, jotka niihin kuuluvat. Nyt ne ovat aika sekavat. Yleinen ilmapiiri on ikävä kyllä sellainen, että onnettomuuden sattuessa syyllinen pitää aina löytää, hän harmittelee.
Vastuiden selvittäminen ei kuitenkaan yksin riitä. Aikuisten pitäisi alkaa arvostaa pulkkailua hauskana liikuntamuotona, jotta mäkien tekemiseen ja ylläpitoon löytyisi rahaa.
Heidi Asplund on MTV Uutisten videotuottaja. Hän tuottaa pääasiassa MTV Uutiset Liveä ja toimii aika ajoin myös videotoimittajana.
Asplundille voit laittaa juttuvinkkejä ja -toiveita, kun sellainen tulee mieleen. Laita viestiä etenkin jos sinulla on jokin hyvä video tarjolla tai toivot, että MTV Uutiset Livessä käsitellään jotain tiettyä aihetta syvemmin.
