Puistoruokailu merkitsee perheille ajallista ja taloudellista helpotusta arkeen. Kohtaamispaikan merkitys yhteisölle korostuu etenkin silloin, kun siitä joudutaan luopumaan.
Jälleen on koittanut aika, jolloin monessa pääkaupunkiseudulla asuvassa perheessä pakataan mukaan ruokailuvälineet ja uimakamppeet ja suunnataan kohti leikkipuistojen kesätoimintaa.
– Meidän perheessä valmistautuminen sujui aamulla neljän vuoden kokemuksella, nauraa Jari Vaajasaari leikkipuisto Linnunradan ruokajonossa.
Ruokaa jaetaan lapsille arkisin kahdeltatoista noin kolmessakymmenessä leikkipuistossa Helsingissä. Leikkipuisto Linnunrata Suutarilassa on Helsingin vilkkaimpia puistoja, ruokailijoita käy päivittäin keskimäärin yli kaksisataa.
Söpöt kotieläimet ja viihtyisät puitteet houkuttelevat tulijoita kauempaakin.
Hyvissä ajoin ennen puolta päivää ihmiset alkavat kerääntyä nurmikentälle kahden suuren kattilan äärelle. Niiden sisältämä lohikeitto on matkannut nurmelle aamulla kuumakuljetuksessa Helsingin ruokapalveluiden keskuskeittiöltä Vantaalta.
Kattiloiden ympärille muodostetaan valtava piiri ja leikkipuisto-ohjaaja Samuli Suominen valitsee luokseen yhdeksänvuotiaan Jens Hirvosen, joka saa siteen silmilleen piirin keskellä.
Hän nostaa kädet suoraksi eteensä ja Suominen kieputtaa häntä vimmatusti ympäri. “Tänne, tänne” huutavat piirissä seisovat kaverit, mutta Hirvosen pää on jo niin sekaisin, että hän pysähtyy osoittamaan ruokajonon alkupään toiseen kohtaan.
