PT:n talousennuste: Koronakriisin aiheuttama sukellus on syvä, mutta ohimenevä – näin valtava konkurssiaalto voidaan välttää

Mitä toimia hallitukselta odotetaan yritysten avuksi? 2:25
Mitä toimia hallitukselta odotetaan yritysten avuksi?

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    MTV UUTISET

    Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ennustaa, että koronakriisin aiheuttama talouden seisahtuminen on syvä, mutta ohimenevä. Suomen bruttokansantuote (bkt) laskee ennusteen mukaan tänä vuonna viisi prosenttia, mutta kääntyy ensi vuonna taas 4,5 prosentin kasvu-uralle.

    Toteutuakseen tämä vaihtoehto edellyttää, että voimassa olevat rajoitukset saadaan purettua viimeistään kesäkuussa.

    Jos kriisi jää lyhyeksi ja hallitus tukee yrityksiä riittävästi, ei koronakriisi johda laajamittaiseen konkurssiaaltoon. Työllisyys kohenisi silloin taas kesällä ja syksyllä.

    PT huomauttaa, että konkurssiaalto tulisi kalliimmaksi kuin kriisin pysäyttäminen yrityksiä tukemalla. Suoraa tukea kriisistä kärsiville yrityksille on siksi syytä lisätä tuntuvasti, PT suosittelee.

    Vaikeuksissa olevia kotitalouksia pitäisi tukea ja palveluyritysten kysyntää vahvistaa. PT katsoo, että se pitäisi tehdä lisäämällä lomautetuille ja työttömiksi jääneille palkansaajille kohdistettuja tulonsiirtoja.

    Velka- ja alijäämäkriteerit joutavat romukoppaan

    PT katsoo, että Suomen osalta euroalueen maille määritellyt vakaus- ja kasvusopimuksen velka- ja alijäämäkriteerit voidaan unohtaa tälle ja ensi vuodelle. Valtio joutuu ottamaan tuntuvasti lisää velkaa samalla kun talous sukeltaa.

    – On hyvin todennäköistä, että valtiontalouden alijäämä suhteessa tuplaantuu ja tulisi tänä vuonna olemaan noin 6 prosenttia bkt:sta, todetaan PT:n katsauksessa.

    Valtion talouteen kohdistuu tuplaisku, kun verotulot laskevat samalla kun menot sairaanhoitoon sekä kuntien ja työllisyyden tukemiseen kasvavat rajusti.

    PT varoittaa, että kriisin jälkeen ei Suomessa ja muissa euromaissa pidä yrittää nopeaa paluuta entiselle alijäämiä ja velkaa kaihtavalla linjalle. Viime vuosikymmenen verrattain hidas talous- ja työllisyyskehitys voi toistua, jos euromaiden julkinen velka yritetään kriisin jälkeen kuroa vakaus- ja kasvusopimuksen mukaiselle tai edes nykyiselle tasolle.

    Lue lisää aiheesta:
    Koronavirus Työllisyys Raha Yhteiskunta Talous

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •