Uutisaamussa vierailleet psykologi ja psykoterapeutti Soili Poijula sekä MIELI ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara kertoivat, mitä kauaskantoisia seurauksia koulukiusaamisella voi olla ja miten kiusaamiseen voidaan puuttua kotona sekä koulussa.
Tuhannet suomalaislapset joutuvat viikoittain kiusatuiksi koulussa, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) viime vuonna kouluterveyskyselyn perusteella. Kiusaaminen on henkistä ja joskus fyysistäkin väkivaltaa, joka voi jättää uhriinsa syvät jäljet – jopa traumoja.
Traumatisoituneita henkilöitä työssään auttava psykologi ja psykoterapeutti Soili Poijula kertoo, että koulukiusaamisen vaikutukset ovat sitä vakavampia, mitä nuorempana ja mitä pidempään piinaa joutuu kestämään.
– Koulukiusaaminen on yhtä vakava traumatisoija kuin seksuaalisen tai perheväkivallan uhriksi joutuminen ja koskettaa varsinkin pitkäkestoisena monia lapsia ja nuoria, Poijula sanoo.
– Kaikki psykoterapiatyötä tekevät ihmiset kohtaavat kiusaamisen uhreja, jotka eivät ole kauhean hyvin selviytyneet.
Lyhyt interventio ei Poijulan mukaan auta traumaan, joka on vakava psyyken vaurio. Hänen mukaansa ongelmat jäävät usein hoitamatta, sillä sen enempää perustasolla kuin erikoissairaanhoidossakaan ei ole riittävästi ammattitaitoisia avunantajia.
Millaista on koulukiusaaminen nykypäivänä? Entä keihin kiusaaminen vaikuttaa rankimmin? Katso koko haastattelu videolta.
Tunnetaitojen harjoittelu tärkeässä roolissa
Tärkeintä olisi tietysti ennaltaehkäistä nuoren mielen traumatisoitumista alun alkaen. Toimia tarvitaan niin kouluissa kuin kodeissa.
Opetushenkilökunnan kouluttamisen lisäksi MIELI ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara pitää tärkeänä, että kouluissa rakennettaisiin yhteisistä arkipäivistä turvallisia ja harjoiteltaisiin tunnetaitoja jatkuvasti.
Larivaara muistuttaa, että kiusaajallakin saattaa olla epämukava olo, jota hän purkaa kiusaamiseen. Mikäli kiusaaja ymmärtäisi paremmin ajatuksiaan, hän pystyisi ehkä kontrolloimaan paremmin käytöstään.
Kotona puolestaan luodaan pohja lapsen resilienssille ja selviytymiselle, Poijula sanoo. Resilienssi tarkoittaa psyykkistä palautumiskykyä.
Larivaara pitää tärkeänä, että lapsen ja vanhempien välinen suhde olisi avoin ja läheinen. Kun molemmat voivat luottaa toisiinsa, on vaikeitakin asioita helpompi nostaa pöydälle. Vanhemman on tärkeää osoittaa olevansa aidosti kiinnostunut lapsen voinnista kysymällä tältä aktiivisesti kuulumisia ja esittämällä jatkokysymyksiä.
Kotona kannattaisi pohtia kiusaamista silloinkin, kun se ei ole henkilökohtaisesti ajankohtainen aihe. Kiusatun rooliin asettuminen on tunnetaitojen ja empatian harjoittamista, mikä voi osaltaan olla painamassa jarrua toisen trauman kehittymisessä.
Lue myös: Ilkeä juoru antoi Sinille ala-asteella liikanimen "elmukelmu" – nyt hän kertoo, mihin vuosien kiusaaminen johti
Miksei kiusaamista saada kuriin?
Kiusaamiseen puuttumisesta on puhuttu pitkään, mutta siitä huolimatta ilmiötä ei ole saatu kitkettyä. Poijulan mukaan koulukiusaamisen sitkeys kertoo siitä, ettei Suomessa suhtauduta väkivaltaan ja väkivallan uhrien kohtaloon riittävän vakavasti.
– Kaiken kaikkiaan väkivallan uhrien auttaminen on jätetty järjestöjen tehtäväksi ja koulumaailmassa taas nämä mallit eivät vaikeampiin kiusaamisiin vaikuta, Poijula sanoo.
Hän korostaa rehtoreiden roolia. Myös opettajien on tärkeää pitää silmänsä auki, jotta he havaitsisivat muutokset lapsen kehityksessä ja käytöksessä.
– Koulussa on hyvin kokeneita opettajia, jotka eivät ymmärrä, että lapset kiusaavat heidän nähtensä.
Lue myös: Tällaisista lapsista ja nuorista tulee herkimmin kiusaajia – psykologian professori listaa neljä piirrettä
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Alla olevalla videolla kerrotaan, mitä haittaa pienenä omaksutusta suojakuoresta voi olla.
2:23