Presidentinvaalien kärkiehdokkaat vaalitentissä

Keskustan, kokoomuksen ja SDP:n presidentinvaaliehdokkaat ovat aloittaneet vaalitaistelunsa toden teolla ensimmäisellä televisioidulla vaalitilaisuudella.

MTV3-kanavalla suorana lähetyksenä nähdyssä ja Elinkeinoelämän Valtuuskunnan järjestämässä tilaisuudessa puhetta johti Nokian pääjohtaja Jorma Ollila. Ohjelma uusitaan kokonaisuudessaan illalla kello 20.00 - 21.00 digitaalisella MTV3+ -kanavalla, ja parhaita paloja tilaisuudesta nähdään myös illan uutislähetyksissä.

Esikuva Suomen historiasta?

Presidenttifoorumissa Ollilan kysymyksiin vastasivat istuva presidentti, SDP:n Tarja Halonen, keskustan Matti Vanhanen ja kokoomuksen Sauli Niinistö. Mukana olivat myös Kristillisten ehdokas Bjarne Kallis ja RKP:n Henrik Lax, jotka kumpikin esittivät tentattaville yhden kysymyksen.

Presidenttiehdokkaat kertoivat aluksi näkemyksensä siitä, nouseeko joku Suomen entisistä presidenteistä ylitse muiden.

SDP:n Tarja Halonen ei nostanut yhtään presidenttiä ylitse muiden. Halosen mielestä suomalaisilla on ollut onni valita aina kuhunkin aikakauteen sopiva presidentti.

Samoilla linjoilla olivat myös Vanhanen ja Niinistö. Vanhanen nosti kuitenkin erikseen esiin Ahtisaaren ja Kekkosen, Niinistö puolestaan Mannerheimin, Rytin ja Ahtisaaren.

Edustus huippukokouksissa?

Ehdokkailta kysyttiin myös mielipidettä siitä, kenen tulisi edustaa Suomea EU-huippukokouksissa.

Halosen mielestä ulko- ja turvallisuuspolitiikka kuuluvat presidentille, talouspolitiikka ja EU-politiikka eli "uusi sisäpolitiikka" sen sijaan pääministerille.

Pääministeri Vanhanen taas katsoo, että EU-politiikka on hallituksen ja pääministerin johtamaa. Vanhanen korostaa, että pääministerin tehtäviin kuuluu informoida eduskuntaa sekä ennen että jälkeen huippukokousten. Tästä seuraa hänen mukaansa se, että pääministerin tulee istua kokouksissa aina paikalla. Vanhanen korostaa kuitenkin, että jokainen maa voi päättää oman perustuslakinsa perusteella, kuka maata edustaa.

Niinistön mielestä jako menee niin, että silloin kun Suomi tasavaltana sopii jotakin, kuuluu päätösvalta presidentille. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi EU:n perussopimukset ja laajentumissopimukset. Pääministerin toimialaa taas on se, kun EU toimii omissa nimissään. Niinistö katsoo näin, että pääministeri ja presidentti edustavat maata yhdessä tilaisuuden laadusta riippuen.

Verotuksen alentamisen merkitys?

Valtiovarainministeriö on kertonut ensi vuoden verotulojen olevan ennätyksellisen korkeat. Ehdokkailta kysyttiinkin, onko verojen alentaminen luonut kasvuja ja lisännyt verotuloja.

Niinistö muistutti, että kyseessä on jo kolmas perättäinen hallitus, joka alentaa tuloverotusta. Hänen mielestään ratkaisun jäljet ovat vakuuttavat, eikä ole näkyvissä merkkejä siitä, että julkinen talous olisi kärsinyt veronalennuksista. Kokoomuksen ehdokas katsookin, että samaa tietä pitäisi jatkaa tasaisen varmasti.

Vanhanen puolestaan korosti, että veroja on pyritty systemaattisesti alentaman tällä vaalikaudella. Syynä tähän ovat olleet muun muassa kansainvälisen verokilpailun kiristyminen ja se, että maahan halutaan houkutella kansainvälisiä osaajia. Verojen alentamista on hänen mukaansa pidetty erityisen tärkeänä myös kotimarkkinoiden elvyttämiseksi.

Halonen painotti tasapainon tärkeyttä siten, että suomalaiset kokisivat tilanteensa hyväksi samalla kun varmistetaan se, että yhteiskunnalla riittää varoja tulevaisuuden investointeihin. Hän muistutti, että veroja tarvitaan, jotta yhteiskunnalla on resursseja tarvitsemiinsa kohteisiin, muun muassa palvelutuotannon ja opetuksen uusiin haasteisiin sekä tutkimukseen. Presidentti toivoi myös keskustelua omaisuusveron poistamisen tärkeydestä.

Verot vai hyvinvointi?

KristillistenBjarne Kallis kysyi tentattavilta, kumpaa he pitävät tärkeämpänä: verojen alentamista vai hyvinvointiyhteiskunnan varmistamista.

Niinistön mukaan julkisen talouden tasapaino on heikentynyt tällä vaalikaudella. Kuntasektorin kohdalla velkaantumista on tapahtunut ennätystahtia. Niinistö uskoo, että tilanteesta on vaikea selvitä ilman suurta rakenteellista uudistusta.

Vanhanen taas totesi, että veroratkaisuja ei ole enää tällä kaudella tehty kuntien verotuksen kustannuksella eikä veroja myöskään enää alenneta niin, että kunnat joutuisivat siitä kärsimään. Vanhasen mukaan kunnat saavat verotuloja nykyisin 800 miljoonaa euroa aiempaa vähemmän.

Halonen taas toisti aiemman näkemyksensä siitä, että verot sinänsä eivät ole itsetarkoitus, vaan yhteiskunnan on varmistettava tulevaisuuden investoinnit ihmisten hyvinvointia unohtamatta. Halonen nosti uudelleen esiin myös kysymyksen siitä, oliko varallisuusveron poistamisen oikea ratkaisu. Pääministeri Vanhanen vastasi totesi puolestaan tähän, että ratkaisu oli tarpeellinen.

(MTV3)

(Seitsemän uutiset 21.11.2005)

(Presidenttiforum 21.11.2005)