Hallitus ehdottaa muutosta, joka sallisi poliisille rikostiedustelukeinojen käytön vakavan rikollisuuden torjunnassa nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.
Jos hallituksen esitys menee läpi, rikostiedustelukeinoja voi käyttää jatkossa vakavan rikollisuuden torjunnassa uhkaperusteisesti.
Uhkaperusteisuus tarkoittaa, että salaista tiedonhankintaa voisi tehdä jo ennen kuin rikollinen hanke on edennyt yksilöidyksi rikokseksi, jos vakava rikollisuus uhkaisi vakavasti yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta.
Lue myös: KRP teki arvion Tampereen uusnatseista: Jopa kengännauhoilla oli merkitystä
Tarkoituksena on vakavan rikollisuuden muodostamien uhkien torjunta jo ennakkoon. Tavoitteena on myös estää haitallisimpia rikosilmiöitä saapumasta Suomeen.
Nykyiset toimivaltuudet on sisäministeriön tiedotteen mukaan sidottu vahvasti yksittäisen rikoksen estämiseen, ja ennakointi on mahdollista vasta hyvin lyhyellä varoitusajalla ennen vakavan rikoksen tapahtumista.
Ehdotus ei mahdollistaisi luottamukselliseen viestintään tai kotirauhan piiriin kohdistuvaa tiedonhankintaa.
Lue myös: Poliisi tahtoo seurata suomalaisia ilman tarkkoja rikosepäilyjä – nyt puhuu Supon päällikkö
Kohteena rikollispiireissä toimivat ja liikkuvat
Rikostiedustelun keskeisimpänä kohteena olisi järjestäytynyt rikollisuus mukaan lukien katujengirikollisuuden vakavimmat muodot.
Rikostiedustelua voitaisiin kohdentaa rikollispiireissä toimiviin ja liikkuviin ihmisiin, jotka kuuluvat rikollisorganisaatioihin tai osallistuvat käynnissä oleviin rikollisiin hankkeisiin.
Arvion mukaan uhkaperusteisten rikostiedustelukeinojen kohteena olisi vuosittain enintään noin 200–300 ihmistä, käynnistymisvaiheessa vähemmän.
Rikostiedustelukeinoilla hankitun tiedon käyttöä esimerkiksi rikosasian todisteena rajattaisiin oikeusturvasyistä merkittävästi. Poliisi saisi käyttää tietoja esimerkiksi rikosten estämiseen ja vakavan rikollisuuden uhkien torjumiseen.
Sisäministeriö lähetti esitysluonnoksen torstaina lausuntokierrokselle.