Erdoganin kova peli asettaa koko Naton hankalaan asemaan, arvioivat asiantuntijat: "Maa on tosissaan vaatimuksissaan"

Alaranta näkee asian osittaisena neuvottelutaktiikkana.

– Turkissa ei varmaan pidetty todennäköisenä näiden hakemusten tuloa. Varmaan sitä strategiaa on alettu vasta nyt pyörittelemään ja katsottu, mitä tästä voidaan saada aikaiseksi.

Turkki vaatinut tiettyjen ihmisten luovuttamista

Mitä Turkki sitten tarkalleen ottaen haluaa?

Turkki on pyytänyt tukea asioihin, joita se pitää turvallisuushuolinaan. Maan hallinto ja pitkälti sen alaisuudessa toimiva media ovat viime päivinä kritisoineet Suomen ja Ruotsin "antavan tukea terroristijärjestöille", viitaten etenkin maan vuoden 2016 vallankaappausyrityksestä syytettyyn islamilaiseen Gülen-liikkeeseen ja kurdien sissijärjestö PKK:hon.

Maa on myös vaatinut turvatakuita koskien PKK:ta ja aseidenvientikiellon poistoa. Suomi asetti vientikiellon vuonna 2019 sen jälkeen, kun Turkki hyökkäsi Pohjois-Syyriaan.Yhdeksi Turkin kritiikin kohteeksi on nostettu myös se, että Ruotsin Pohjois-Syyrian kurditaistelijoille lähettämiä aseita olisi päätynyt PKK:n käsiin.

Lisäksi Turkin hallinto on kritisoinut sitä, että Suomi ja Ruotsi eivät ole luovuttaneet sen terroristeiksi katsomia henkilöitä takaisin maahan.

Turkin oikeusministeriö kertoi maanantaina maan hallintoa lähellä olevalle Sabah-lehdelle, että Suomi ja Ruotsi olisivat hylänneet Turkin pyynnöt luovuttaa 33 ihmistä, joita Turkki pitää joko PKK:n ja tai Gülenin kannattajina.

Turkin mediassa on nostettu esille myös, että Suomessa toimisi joitain Gülen-liikkeeseen kytköksissä olevia päiväkoteja ja kouluja.

"Emme tietenkään voi lähteä Turkin hallinnon linjoille"

Yksi haaste tulee olemaan se, että Turkin määritelmä terrorismista on myös varsin laaja. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Turkki käyttää terrorismisyytöksiä säännöllisesti esimerkiksi opposition hiljentämiseen. Terrorismista syytettyjen penkille on istutettu esimerkiksi monia toimittajia.

– Turkissa hallinto syyttää terroristiksi hyvin heppoisin tai olemattomin perustein. Usein riittää kriittisyys hallintoa kohtaan. Nyt pitää Suomessa pitää pää kylmänä ja toimia liberaalin demokratian arvojen mukaan eikä antaa yhtään periksi Turkin vaatimuksille, totesi politiikan tutkija Johanna Vuorelma Twitterissä.

Miten Suomi voi neuvotella Turkin kanssa tällaisessa tilanteessa, jossa määritelmät terrorimista eroavat?

– Kuten (ulkoministeri) Pekka Haavisto (vihr.) totesi, Suomi ja EU jo määrittelevät PKK:n terrorijärjestöksi. Jokainen yksittäinen tapaus pitää käsitellä erikseen ja saada vankkaa todistetta pöytään, samalla tavalla kuin kaikissa vastaavissa tapauksissa, Alaranta sanoo.

Alaranta huomautti myös erikseen Twitterissä, että esimerkiksi PKK-liput ovat pitkälti yhteen kietoutuneet kurdien kulttuuriaktiviteettien kanssa diasporan keskuudessa. 

– Me emme tietenkään voi lähteä Turkin hallinnon linjoille, jonka mukaan mikä tahansa tällaiseen tapahtumaan osallistuminen tulkitaan terrorismin tukemiseksi, hän totesi Twitterissä.

Kurdien autonomiaa ajava PKK on jo pitkään ollut vaikea kysymys Turkissa. Turkki, EU ja Yhdysvallat ovat määritelleet PKK:n terroristijärjestöksi sen aseellisen toiminnan vuoksi. 

PKK on käynyt sissisotaa Turkin valtiota vastaan jo vuosikymmeniä. Turkin ja PKK:n välisissä taisteluissa ja PKK:n iskuissa on kuollut myös monia siviilejä.

Samalla PKK:ta on pidetty osin reaktiona Turkin valtion harjoittamaan kovaan turkkilaistamispolitiikkaan tasavallan perustamisen ajoilta.

Suomi koetaan rakentavampana

Osittain vaikuttaa myös siltä, että vaatimukset kohdistuvat jonkin verran enemmän Ruotsia kohtaan. Maa on saanut Suomea enemmän syytöksiä terrorismin tukemisesta niin Turkin mediassa kuin politiikkojen suulla.

Esimerkiksi Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu totesi Middle East Eye -verkkolehdelle, että maa on lähempänä sopimuksen saavuttamisessa Suomen kuin Ruotsin kanssa. Ruotsia Cavusoglu syytti muun muassa siitä, että "terrorijärjestö PKK:n lippuja on heiluteltu maassa vapaasti" 

– Suomi on Ruotsia rakentavampi, hän totesi.

Myös Anu Leinonen toteaa, että Suomi ei ole profiloitunut kurdien asian puolustajana mitenkään erityisemmin. Myöskään Suomen asevientiä Turkkiin hän ei pidä erityisen merkittävänä, mikä myös tekee vaatimuksista osin hämmentäviä.

Turkki asetti muut hankalaan tilanteeseen

Iso kysymys onkin, miten umpikujasta seuraavaksi edetään. Voiko Turkki ja ennen kaikkea vahvan johtajan imagolla ratsastava Erdogan perääntyä menettämättä kasvojaan?

– On se aina mahdollista. Voi olla, että jotain tapahtuu julkisuudelta piilossa. Näen sen niin, että tässä on pidempi prosessi käynnissä ja vaikea sanoa, koska se on loppu ja millä ehdoilla, Alaranta sanoo.

Leinosen mukaan Turkin ulkopolitiikka tuntuu osittain lyhytnäköiseltä. Vaikka maalla on ollut jo vuosia jännitteitä lännen kanssa, suhteet Suomeen ovat olleet varsin hyvät. Suomi oli yksi keskeinen tukija Turkin EU-jäsenyyden tavoittelussa.

– Nyt kun Erdogan sitten puukottaa Suomea selkään sen heikolla hetkellä, niin ei virallinen Suomi sitä tule unohtamaan.Vaikka Turkki olisi valmis kompromisseihin, ei edessä välttämättä ole lainkaan helppoja neuvotteluita.

– Varmasti Turkki on valmis kompromisseihin, ja neuvottelut mahdollisia. Mutta miten vaikeita Turkin vaatimukset ovat? Ja jos vaatimuksien kohteena on Yhdysvallat, onko se maa valmis myönnytyksiin Turkille?

– Turkki on asettanut kaikki hirveän vaikeaan asemaan. Suomi on saanut tukea muulta Natolta, Britannialta, Yhdysvalloilta. Ja nyt Turkki asettaa kaikki muut hankalaan tilanteeseen.