Notkuva ruokapöytä ja laaja ystäväpiiri olivat merkkejä korkeasta statuksesta suomalaisten aatelien keskuudessa. Uutuuskirja Aatelin historia Suomessa (Siltala, 2020) valoittaa maamme aatelien elämää.
Suomen aatelien syntyhistoriaan vaikutti vahvasti Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräys kutsua Suomen säädyt koolle Porvoon valtiopäiville helmikuussa 1809.
Aikakausi oli varsin myrskyinen, sillä Ruotsin ja Venäjän välillä oli käynnissä Suomen sota, joka oli roihahtanut vuotta aikaisemmin. Valtiopäivien asialistalla oli kuitenkin tärkeitä päätöksiä siitä, miten silloisen Ruotsin vallan alle kuuluneen Suomen asioita hoidettaisiin osana Venäjän keisarikuntaa.
Lue myös: "Puna-armeijan hyökkäysaikeista tiedettiin mutta tieto ei tavoittanut johtajia" - Mikko Porvali ruotii uutuuskirjassaan tiedustelun kömmähdyksiä
Yksi muutoksista koski Suomen aatelissukuja, jotka jatkossa eivät kuuluisi Ruotsin aatelissukuihin. Suomen aatelit seisoivatkin vuodesta 1809 alkaen "omilla jaloillaan". Suomen Ritarihuoneen verkkosivuilla mainitaan, että Suomessa on ollut kaikkiaan 357 aatelissukua.
Aatelisarvo periytyi suvussa eteenpäin, mutta myös keisarilla oli oikeus antaa aatelisarvo. Venäjän keisarit antoivatkin Suomessa jopa 115 tavallista aatelisarvoa.