Keksijä Raimo, 85, rakensi pihalleen 20-tonnisen brontosauruksen niksibetonista
2:41Video: Tutusti Raimon brontosaurukseen tästä!
Julkaistu 03.11.2025 05:42
Jari Heikkilä
jari.heikkila@mtv.fi
Lempäälässä sijaitsee mielenkiintoinen puutarha, josta ei katseltava heti lopu kesken.
85-vuotias keksijä ja taiteilija Raimo Flink on pystyttänyt kesämökkinsä pihamaalle useita huomiota herättäviä patsaita, jotka havainnollistavat maapallon historian eri aikakausia. Pihalta löytyy lukuisia teoksia, joiden joukossa on muun muassa sarvikuono, mammutti ja brontosaurus.
Flink on rakentanut monet teoksistaan fossiililöydöistä saatujen aitojen mittojen mukaan, joten esimerkiksi brontosauruspatsaan tapauksessa puhutaan suorastaan valtavasta mittaluokasta.
Brontosauruspatsaan pää yltää noin kymmenen metrin korkeudelle. Patsaan vartalo lepää neljän jykevän ja lihaksikkaaksi muotoillun jalan varassa. Patsaan vartalo on niin kookas, että sen sisällä on erillinen näyttelyhuone, jonne mahtuu vaivatta useita ihmisiä kerralla. Koko komeus painaa noin 20 tonnia.
Huoneeseen kiivetään tikkaita pitkin patsaan pitkän hännän alapuolelta. Tunnelma brontosauruksen ”vatsassa” on luolamainen. Oranssilla maalatut seinät luovat tilaan lämpöä. Näyttelytilassa on parhaillaan esillä malleja saman aikakauden kookkaista hyönteisistä.
Itse kehitetty niksibetoni taipuu moneksi
Flink on rakentanut patsaansa kehittämällään betonimateriaalilla, jonka hän on nimennyt niksibetoniksi. Materiaalissa hiekan ja sementin sekaan sekoitetaan runsaasti tekstiileistä peräisin olevaa keinokuitua. Flink kertoo, että niksibetoni ei halkeile. Betoniin sekoitettu keinokuitu ei myöskään haurastu ajan saatossa. Flink kertoo, että niksibetonista on sen ominaisuuksien ansiosta tehty muun muassa uima-altaita.
Brontosaurus jättää varjoonsa Flinkin kesämökin.
Bonuksena niksibetoni myös eristää ääntä merkittävästi rakenteensa ansiosta.
Flink sai idean materiaalin kehittämiseen, kun hän pohti sopivaa ja kestävää päällystettä pihallaan oleville poluille.
Ensimmäinen niksibetonista valmistunut eläinhahmo oli mammutti, jonka Flink rakensi lähes yksin. Eläinpatsaiden lisäksi niksibetoni on taipunut Flinkin pihamaalla kaktuksiksi, suuren vesialtaan pohjaksi ja jopa koronaviruksesta tehdyksi malliksi. Pihalla on myös korkea palmu, joka päästää vesihöyryä sisuksistaan.
Sattuma teki tilaa brontosaurukselle
Brontosauruksen rakentaminen käynnistyi kohtalon oikusta, kun Flinkin tontilla kaatui suuri puu.
– Ajattelin, että siihenhän mahtuisi vielä patsas. Siitä se sitten lähti, Flink kertoo.
Brontosauruksen rakentaminen käynnistyi keväällä 2021 ja valmistui kesällä 2023. Työtä tehtiin noin kahdeksan tuntia joka toinen päivä, Flink kertoo.
Patsaan ympärille rakennettiin monikerroksiset rakennustelineet, joilta Flink onnistui kerran putoamaankin telineen osan petettyä.
Puutarhan keskellä on lampi, jonka runko on valettu myös niksibetonista.
– Onneksi vain kahden metrin korkeudelta. Tuli siitä mustelmia selkään. Kyllä meillä sen jälkeen turvaköydet olivat aina mukana, hän naurahtaa.
Brontosauruksen pitkä kaula ja pää nostettiin korkeuksiin nosturin avulla.
Mittava työ vaatii sisukkuutta ja motivaatiota. Flinkin mukaan työ kyllä lähtee etenemään, kunhan vain pääsee alkuun. Brontosauruksen rakentamisen vaativaa työmäärää Flink luonnehtii kiteytetysti ”hemmetin isoksi”.
– Se on se keksijän sydän. Pitää olla haasteita ja päästä tekemään asioita, mitä muut eivät ole tehneet Flink toteaa.
Flink kertoo, että patsaiden rakentaminen on ollut samalla omanlaisensa oppimisprosessi.
”Kenelle tulee edes mieleen moinen”
Mammuttipatsas on myös melkoinen näky suomalaisen luonnon helmassa.
Flink on toiminut keksijäpiireissä 1970-luvun alusta lähtien. Hän on mukana keksijöiden osuuskunnan, Trekeksin toiminnassa. Osuuskunta auttaa ihmisiä keksintöjen kaupallistamisessa ja verkostoitumisessa. Osuuskunta järjestää myös keksintömessuja.
Flink kertoo saaneensa asiantuntijaverkostonsa ansiosta tärkeätä apua patsasprojekteihinsakin.
Brontosauruksen rakentamisessa oli apuna kymmenisen henkilöä talkoovoimin.
– Mietimme, että kenelle tulee edes mieleen moinen, naurahtaa yksi talkootyöläinen muistellessaan Flinkin ideaa täysikokoisen brontosauruksen rakentamisesta.
Rakennusprojektin mittakaava tulee ilmi brontosauruspatsaan vierellä seisoessa.
– Voi vain kuvitella, miten maa on tärähdellyt, kun tuollainen brontosaurus on aikoinaan tömistellyt, Flink toteaa.
Tuloja keksinnöistä
Patsasprojektit eivät tule halvoiksi. Betonia ja työtunteja kuluu roppakaupalla. Flink toteaa, että esimerkiksi pelkästään brontosauruksen rakentamis- ja materiaalikustannuksilla saisi hankittua itselleen uuden henkilöauton.
Flink on pystynyt rahoittamaan patsasprojektejaan muiden keksintöjensä tuomilla lisenssimaksuilla.
Flink kertoo, että hänellä on reilut kymmenen patenttia tai hyödyllisyysmallisuojaa keksinnöistään. Tärkeimmiksi keksinnöikseen hän luettelee niksibetonin lisäksi ilman sähköä toimivan jätevedenpuhdistamon sekä verkkomaalipinnoitteen.
Flinkin mukaan hänen kehittämänsä jätevedenpuhdistamo herätti ensin epäilystä testaajissa.
– Testaajainsinööri sanoi kahvipöydässä minulle, että ”rehellisesti sanoen en uskonut, että se (puhdistamo) toimisi. Mutta se perkele toimii kumminkin”, Flink naurahtaa.
Verkkomaalipinnoitetta tehtäessä Finnfoam-levyn pintaan laitetaan verkko ja siihen maalataan erikoismaalia päälle. Sama toistetaan muutamaan otteeseen, jonka seurauksena on sitkeä, säänkestävä ja kevyt pintarakenne.
Flink on käyttänyt verkkomaalipinnoitetekniikkaansa muun muassa täysikokoisen, mutta kevyen hevospatsaan ja sarvikuonoa esittävän patsaan rakentamisessa.
”Epäonnistuneista keksinnöistä vaietaan”
Flinkin kätten jälki näkyy hänen pihamaallaan kirjaimellisesti suuressa mittakaavassa. Hän kuitenkin pohtii, että keksijät ovat useimmiten melko vaatimattomia keksintöjensä suhteen.
– Ja etenkin epäonnistumisista vaietaan täysin.
Flink ei kuitenkaan halua lakaista maton alle epäonnistumisiakaan. Sen takia hänellä on pihasaunansa yhteydessä erillinen tila, joka on pyhitetty keksijöiden epäonnistuneille keksinnöille.
Lentolisko on tehty betonista, mutta sen näyttää siltä, kuin se kykenisi liitämään kevyesti ilmassa.
– On siellä niitä epäonnistumisia paljon, mutta ne kyllä kestää, kun tulee niitä onnistumisia.
Flink ei ole pitänyt suurta melua taidepuistostaan. Paikka sijaitsee haja-asutusalueella, joten tämä on osaltaan estänyt uteliaiden ihmisten saapumista paikalle.
Flink on järjestänyt paikalla yksityisiä esittelykierroksia, mutta aikomuksena ei ole kuitenkaan avata ovia suurelle yleisölle.
– Ylimääräiset kävijät vain haittaavat työntekoa, Flink letkauttaa.
Uusi patsas rakenteilla
Flinkin piha on saamassa pian taas uuden hahmon, sillä pihamaalla olevien pressujen alta pilkistää suuret dinosauruksen jalat.
Kyseessä on dinosaurusten kuningas, eli Tyrannosaurus rex, jonka hahmo rakentuu tarkoituksella uhkaavan lähelle brontosaurusta. T.rexin rakentaminen jatkuu taas ensi kesänä.
– Tämän jälkeen en rakenna enää patsaita. Tämä jää viimeiseksi, Flink tokaisee.
Talkooporukassa Flinkin ilmoitus herättää pientä epäilystä.
– Aina hän sanoo, että tämä jää sitten viimeiseksi työksi, mutta sitten tulee kuitenkin jotain uutta taas, naurahtaa Trekeksin toiminnassa mukana oleva Ilkka Niiranen.
Flink on kirjoittanut keksinnöistään 1980-luvun alusta lähtien 17 kirjaa. Niissä käsitellään muun muassa kompostointia, ekopuutarhan hoitoa – ja tietenkin patsaita ja niksibetonia.
