Etäopiskelevat lapset ja nuoret ovat eriarvoisessa asemassa monestakin syystä, sanoo Mannerheimin lastensuojeluliiton puheenjohtaja Mirjam Kalland Tilanne on haastava sekä kouluille että vanhemmille.
MTV:n Viiden Jälkeen -ohjelmassa vieraillut Kalland ymmärtää sulkutilan ja etäopiskeluun siirtymisen tärkeyden pandemian kuriin saamisen ja terveyden kannalta, mutta muistuttaa sen vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvointiin.
– Kannattaa panostaa heidän mielenterveyteensä, hyvinvointiin ja oppimiseen. Tiedämme etäopiskelun vaikutuksista nyt enemmän kuin vuosi sitten, Kalland sanoo.
Hän toteaa, että etäopiskelun suhteen päävastuu on kouluilla ja opettajilla, joiden on myös tärkeää saada riittävästi tukea kollegoilta ja esimiehiltä. Yhdessä he voivat miettiä, miten toimia parhaalla mahdollisella tavalla kaikkien jaksamisen kannalta.
Kontakti opettajaan korostuu
Koronavuoden aikana on opittu, että oppilaita ei kannata jättää oman onnensa nojaan opiskelemaan ja suorittamaan koulupäiviä.
– Olisi tärkeää, että opettajat olisivat aktiivisesti yhteydessä oppilaisiin ja tukisivat mielekästä etäopiskelua. Etäyhteys ja päivän jäsentäminen on oppilaille tärkeää, Kalland jatkaa.
Opettajan antamat ohjeet ja tavoitteet kunkin päivän opiskelusta luovat turvallisemman ja motivoivan ilmapiirin.
– Yksin opiskelemaan jääneet oppilaat kantavat enemmän huolta oppimisestaan ja mielenterveydestään, Kalland kertoo.
Tutkimukset viittaavat siihen, että etäopiskelussa tarvitaan rutiineja ja arjen ennakoitavuutta. Käytännössä se tarkoittaa säännöllisyyttä lounaiden, taukojen ja ulkoilun rytmittämisessä. Rutiinien lisäksi tarvitaan hyppysellisen armollisuutta.
– Aikuisten olisi hyvä ymmärtää, että jos lapsi tai nuori yltää näissä oloissa keskinkertaiseen suoritukseen, se on yhtä kuin huippusuoritus, Kalland rohkaisee.
Jo huonosti voivat kärsivät enemmän
Etäopiskelun vaikutuksissa näkyy suuriakin eroja eri väestöryhmien välillä. Se asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan.
– Ne kärsivät enemmän, jotka voivat jo valmiiksi huonommin ja joiden perheissä on vähemmän resursseja auttaa. Osa oppilaista on yksin kotona ja kokee myös yksinäisyyttä, Kalland avaa eroja.
Osa vanhemmista pystyy tukemaan ja auttamaan lapsiaan paremmin. Sitä ei kuitenkaan voi kiistää, etteikö etäopiskelu kuormittaisi perheitä.
– Etäopiskelu kuormittaa myös vanhempia olivat he sitten lastensa kanssa kotona tai töissä. Useilla vanhemmilla on jatkuva riittämättömyyden ja huonon omatunnon kokemus, Kalland murehtii.
Toivo auttaa jaksamaan
Hän uskoo, että huoli lasten ja nuorten jaksamisesta on yhteinen koko aikuisväestölle. He ovat eriarvoisessa asemassa paitsi keskenään myös verrattuna eri sukupolviin.
– Tarvitaan toivon pedagogiikkaa. Itselle tämä pandemia on lisännyt toivoa maailman tulevaisuudesta. Se on osoittanut, että ihmiskunta pystyy vastaamaan haasteisiin ja jokaisen oma panos oikeasti vaikuttaa, Kalland iloitsee.
Vaikka nyt on raskasta, kannattaa lasten ja nuorten arkeen tuoda kivoja asioita. Lähteä eväiden kanssa retkelle esimerkiksi.
– Pandemia on kestävyyslaji. Lapset ja nuoret tarvitsevat erityisen paljon tukea aikuisilta ja vanhemmilta myös pandemian jälkeen, Kalland muistuttaa.
Koronarajoituksia ja niiden vaikutuksia jokapäiväiseen elämään käsitellään Viiden Jälkeen -ohjelmassa MTV3-kanavalla myös tänään. Ohjelmassa haastatellaan Britanniassa asuvaa suomalaisäitiä, lisäksi MTV Uutisten Eurooppa -kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola kertoo, miten muu Eurooppa toimii.