Pilaako Adamin 20 vuotta vanha keksintö sinunkin työpäiväsi? Välilehtien keksijä kertoo nyt, miten niitä oikeasti kannattaisi käyttää

Muistatko vielä lumisateen? 0:30
Muistatko, kun ohjelma loppui, ja putkitelkkarista tuli vain lumisadetta?

Adam Stiles keksi nettiselaimen välilehdet vuonna 1997. Mutta mitä mies pohtii nyt, kun välilehdistä on tullut lähinnä häiriötekijä?

Oletko koskaan avannut 23 välilehteä nettiselaimeesi? Sitten yksi niistä alkaa toistaa musiikkia, mutta et tiedä, mikä... Klikkailet hädissäsi läpi välilehtien mielessäsi vain yksi kysymys: "Mistä tuo ääni nyt tulee!?"

Ongelmasi juurisyy on oikeastaan Adam Stiles. Mies keksi nettiselaimen välilehdet vuonna 1997. Tuolloin Adam kehitti SimulBrowse-nimisen selainlaajennuksen, jonka avulla käyttäjä sai vaihtaa nettisivulta toiselle klikkaamalla laatikoita.

Yllättäen oli mahdollista selata useita sivuja kerralla. Ja niin moni tekeekin – suorastaan antaumuksella.

Ei arvannut keksineensä hitin

Mies ei aavistanut keksintönsä hittipotentiaalia.

– Minulla ei ollut myöskään mitään aavistusta siitä, että siitä tulisi täysipäiväinen työni vuodesta 1999 vuoteen 2004, ja että saisin siitä rahat start-up-yritykseeni, mies pohti IT-uraansa haastattelussa vuonna 2014.

Valitettavasti hän ei muista, mitkä kaksi sivua avasi "välilehtimasiinaa" ensi kertaa käyttäessään.

Miksi pidämme useita välilehtiä auki?

Adam kokee "neutraaleja tuntemuksia" sen suhteen, että hänen keksinnöstään on jalostunut eräänlainen häiriötekijä.

– Miksi pidämme niin useita välilehtiä auki? Koska välilehtien sisältämien asioiden löytäminen on hankalaa. Emme usko, että voimme päästä takaisin (välilehden asiaan) helposti. Siksi (ajattelemme, että) on parempi, että emme sulje välilehteä, Adam kuvailee nykyselaajan ajatuksenjuoksua Huffington Post -lehdelle.

Mies kuitenkin ymmärtää, että osa käyttäjistä ei kestä välilehtien tarjoamaa "rajatonta vapautta".

Käytä kirjanmerkkejä!

Adamin mukaan välilehdet "lähtevät käsistä" esimerkiksi silloin, jos käyttäjä ei osaa käyttää selaimen kirjanmerkkejä tehokkaasti: hän siis aikoo palata löytämälleen sivulle "joskus", mutta ei osaa tallentaa sivua tehokkaasti, niin, että myös muistaisi aikeensa.

Pian sivuja onkin auki kymmeniä.

– Pöytäkoneella tämä ongelma ei tunnu ratkenneen. Kirjanmerkit voivat tuntua raskailta tai pysyviltä.

"Se on vain häiriötekijä, jos ihmiset käyttävät sitä noin"

Ongelmaksi muodostuu se, että jokainen välilehti vaatii käyttäjän huomiota. Ihmiset ovat huonoja multitaskingissa, vaikka väittäisivätkin muuta, ja kun välilehtiä on rajattomasti, häiriöitäkin on rajattomasti.

– Se (välilehti) on vain häiriötekijä, jos ihmiset käyttävät sitä noin. Keksintö antaa vapautta. Ehkä se antaa joillekin ihmisille vähän liikaa vapautta, Adam sanoo.

Ottaisi avuksi selainsovelluksen

Adam ei siis avaisi kymmeniä ja taas kymmeniä välilehtiä. Sen sijaan hän ottaisi avuksi sovelluksen, joka sulkee välilehden, jos sitä ei käytetä tarpeeksi pitkään aikaan.

Adam myös tekisi muistiinpanoja avoimista välilehdistä.

– Jos aloitat tehtävän, joka johtaa moniin, moniin välilehtiin, ei ole huono idea tehdä nopeita muistiinpanoja, jotta pysyt selvillä siitä, missä olet, Adam neuvoo.

Adamilla itsellään ei ole ongelmia välilehtien kanssa; mies kertoo pitävänsä vain "järkevää määrää" välilehtiä auki.

Lue myös:

    Uusimmat