Britt LeBoeufin poika oppi pureskelemaan ruokansa vasta vuosien opettelun vuoksi. LeBoeufin mukaan moni ei ymmärrä, miten surullista on, ettei lapselle voi jakaa esimerkiksi pientä pizzanpalaa, koska hän voisi tukehtua siihen.
Kuvassa pieni poika hymyilee hampurilaisaterian äärellä. Kuva voisi olla aivan tavallinen, mutta äiti Britt LeBoeufille se on erityinen.
– Tämä on yksi ensimmäisiä kertoja, kun olemme voineet syödä ravintolassa näin. Tiedän, että se kuulostaa varmaankin oudolta teistä useimpien mielestä, mutta minulle ja pojalleni tämä todella oli erityinen tilanne, koska vielä vuosi sitten hän ei voinut pureskella useimpia ruokia, LeBoeuf kuvaa tekstissään, jonka on jakanut muun muassa Today.comin yhteisössä.
Hänen pojallaan on autismi, joka vaikuttaa hänen aisteihinsa. Lapsella on myös ongelmia erilaisten ruokien kanssa.
"Lapseni söi kaksivuotiaana edelleen vauvanruokaa"
Kiinteiden ruokien testaileminen on aina saanut pojan yökkimään. Lapsi melkein tukehtui raviolinpalaseen, jota ei kyennyt pureskelemaan ja nielemään.
– Suurin osa vanhemmista ei ymmärrä tätä kamppailua. He eivät ymmärrä niitä monia leikkideittejä, joille menimme, ja samalla, kun kaikki muut lapset söivät suolakaloja ja keksejä, lapseni söi kaksivuotiaana edelleen vauvanruokaa, LeBoeuf kuvaa.
– He eivät ymmärrä niitä lukemattomia kertoja, kun jouduin selittämään tilanteen, vain, jotta sain nähdä muiden äitien tuijottavan minua tyhjin kasvoin ja kohotetuin kulmakarvoin.