Oululainen Pia Rantanen on joutunut seuraamaan, miten hänelle läheinen lapsiperhe on joutunut sinnittelemään köyhyydessä.
Köyhyys on seurausta siitä, kun molemmat vanhemmat olivat työttömiä. Työpaikan ja rahanpuute ajoivat molemmat masennukseen, jolloin tilanteesta kehittyi oravanpyörä.
– Se tuntui tosi väärältä, koska taka-alalla oli vanhempien vakavaa masennusta ja silti joka ainut kuukausi heidän oli jaksettava täytellä toimeentulohakemuslomakkeita, Pia Rantanen kertoo.
Rantanen haluaa nostaa lapsiperheköyhyyden esiin siksi, että asiaan ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota eikä epäkohtiin puututa.
– Meillä on tänä päivänä juuri näiden asioiden vuoksi hyvin paljon oireilevia nuoria ja lapsia. He kokevat köyhyyden takia olevansa jotenkin alempaa kastia, Rantanen sanoo.
16:48
Läheisten tuki pelasti asunnottomuudelta
Rantasen tuntema perhe sai runsaasti tukea läheisiltä. Hän uskoo, että ilman tukea perhe ei olisi välttämättä selvinnyt.
– Kaikki me läheiset autoimme heitä niin paljon kuin pystyimme. Ilman sitä apua he olisivat saattaneet päätyä jopa asunnottomiksi.
Perheen taloudellinen tilanne oli niin huono, että perheellä ei riittänyt rahaa edes riittävään ruokaan. Sen vuoksi läheiset muistivat perhettä säännöllisesti ruokakorilla ja pienellä summalla rahaa.
– Ilman meidän läheisten apua heillä ei olisi ollut varaa esimerkiksi ostaa lapselle hedelmiä, Rantanen kertoo.
Kaikki köyhyydessä elävät lapsiperheet eivät saa tukea läheisiltään. Moni lapsiperhe joutuu sinnittelemään päivästä toiseen itsekseen.
– Mikäli läheisillä ei ole resursseja auttaa köyhää lapsiperhettä, miten he pärjäävät? En ihmettele yhtään, että meillä Suomessa on esimerkiksi asunnottomia nuoria naisia, jotka ovat joutuneet luopumaan lapsestaan, koska heillä ei ole varaa asuntoon.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 lapsista 11,1 prosenttia kuului pienituloiseen kotitalouteen.
Lapsiperheiden köyhyyden taustalla on usein työttömyyttä, niukkaa koulutusta ja työelämän muutos. Köyhyyden kasvu on viime vuosina ollut jyrkintä kahden huoltajan pikkulapsiperheissä.
Äärimmäisen suuri syrjäytymisen riski
Lapsiperheköyhyys näyttäytyy muun muassa siten, että vanhemmilla ei ole varaa ostaa lapselle uusia vaatteita eikä kustantaa lapsen harrastuksia.
Köyhyydessä eläminen voi aiheuttaa lapselle häpeää ja osattomuuden tunnetta, sillä perheen taloudellisten resurssien ollessa niukat hänellä on riski jäädä ulkopuoliseksi muiden lasten kulutus- ja harrastustottumuksista.
– Lapsiperheköyhyys on äärimmäisen suuri syrjäytymisen riski. Ensin saattaa syrjäytyä vanhemmat, koska köyhyyteen liittyy häpeä.
Lue myös: Köyhyys periytyy ja haavoittaa useita sukupolvia – liki 15 prosenttia lapsista syrjäytymisvaarassa
Yksi esimerkki lapsiperheköyhyyden aiheuttamasta tilanteesta on se, että lapsi ei kesälomalla pääse matkalle mihinkään sen vuoksi, ettei vanhemmalla ole varaa viedä lasta mihinkään.
Kun kesän jälkeen päiväkodissa tai koulussa muut lapset kertovat lomamatkoistaan, tämä voi aiheuttaa köyhän perheen lapselle häpeän tunnetta, sillä hänellä ei ole lomastaan juuri mitään kerrottavaa.
– Silloin ikään kuin tulee näkymätön käsi, joka työntää sinut eriarvoiseen asemaan jo varhaislapsuudessa.
Köyhyys aiheuttaa häpeää myös vanhemmille.
– Se on vanhemmillekin surullinen asia, koska he eivät ole kyenneet tarjoamaan lapsilleen kesälomalla elämyksiä.
Vertaistuesta apua
Nykyään Rantanen toimii kokemustoimijana ja vapaaehtoisena vertaistukihenkilönä Hyvän mielen talo ry:ssä Oulussa.
Kokemustoiminnan peruskoulutuksen hän suoritti Vaikuttavaa kokemustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla-hankkeen järjestämänä, joka on Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen hallinnoima hanke.
– Olen nähnyt ja kokenut paljon. Olen kertonut oman läheisen tarinaani kokemustoimijana ja osallistunut muun muassa Oulun AMK:n sosionomiopiskelijoiden Ihminen vai tapaus?-opintojaksolle.
Lue myös: Tutkimus: Köyhyys madaltaa omanarvontuntoa ja altistaa syrjäytymiselle – espoolainen Jutta: "Viime kuussa söin pelkkää leipää"
Vapaaehtoistoiminnan kautta hän on kohdannut jonkun verran lapsiperheköyhyyttä. Monessa köyhässä lapsiperheessä asiat ovat edenneet lähes saman kaavan mukaan.
– Perheiden tarinat ovat hyvin samankaltaisia. Kuvaan tulee usein myös sosiaalisten tilanteiden pelko ja kauppareissu luo etukäteispaineita, koska näitä reissuja on harvoin, koska ei ole millä ostaa.
Kun sosiaaliset tilanteet jäävät köyhyyden vuoksi vähemmälle, ongelmat usein kehittyvät.
– Sitten kun sosiaalisia tilanteita tulee vähemmän, sitä enemmän lisääntyy ahdistukset ja pelot. Siitä seuraa monesti myös jonkinlaisia mielenterveysongelmia.
Monissa köyhissä lapsiperheissä lapset myös ihmettelevät, miksei hänellä ole samanlaisia merkkivaatteita kuin muilla tai miksi hän ei voi käydä kalliissa harrastuksissa.
Rantanen on huomannut, että ”kuunteleva korva" on monelle köyhyyden kanssa kamppailevalle tärkeää, joskaan se ei tuo rahaa tilille eikä ruokaa jääkaappiin.
– Se lisää itsetuntoa, kun koet tulevasi hyväksytyksi. Monesti köyhyys ajaa itsetunnon melkoiselle koetukselle ja lyö ihmisen matalaksi. Silloin vertaistuessa on onnistuttu, jos onnistutaan nostamaan ihmistä edes hetkeksi sieltä murheen suosta.
Köyhilläkin on ihmisarvo
Köyhän lapsiperheen läheisenä Rantanen on havainnut, että yhteiskunnassa vähävaraisia pidetään helposti alempiarvoisina ihmisinä tai kokonaan syyllisenä vallitsevaan tilanteeseen.
– Kun olet köyhä, työtön tai masentunut, yhteiskunta suhtautuu sinuun kuin olisit ihmisroska. On helpompi sulkea silmänsä ongelmilta, kuin tarttua asiaan.
Lue myös: Professorin mukaan köyhyys periytyy Suomessa: "Terveys- ja hyvinvointierot unohtuvat, kun tehdään politiikkaa"
Jatkuva taloudellisten vaikeuksien kanssa eläminen on henkisesti raskasta ja voi altistaa myös mielenterveys- ja päihdeongelmille, jolloin elämänhallinta vaikeutuu entisestään.
– Ihmisiä köyhätkin ovat, sillä jokaisessa elävässä ihmisessä elää toivon kipinä.
Myös päättäjien olisi herättävä todellisuuteen. Rantanen on sitä mieltä, että päättäjät ovat lähes täysin vieraantuneita köyhyysrajan alapuolella elävien tilanteesta.
– Meidän päättäjien pitäisi astua ulos sieltä Arkadianmäeltä ja jalkautua katsomaan, millaista köyhän lapsiperheen arki on. Ja samalla miettiä, olisiko heistä itsestään siihen?