Lapsiperheiden köyhyys on arkipäivää Suomessa, ja tutkimusten valossa tiedetään, että lapsena koetulla köyhyydellä voi olla kauaskantoisia seurauksia.
Pelastakaa Lapset ry:n tuoreessa Lapsen ääni 2024 -kyselyssä peräti 19 prosenttia lapsista sekä nuorista kertoo, että perheellä on pulaa monipuolisesta ja riittävästä ruoasta.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa pienituloisissa perheissä asuu noin 120 000 lasta.
Tämä on noin 12 prosenttia kaikista lapsista.
Pienituloisissa perheissä asuvien lasten määrän on arvioitu kasvavan noin 17 000 lapsella hallituksen sosiaaliturvaleikkausten seurauksena.
Rahan riittäminen on "koko ajan takaraivossa"
Imatralainen yksinhuoltajaäiti Katja sanoo, että pienituloisen ajatukset pyörivät jatkuvasti rahassa ja sen riittävyydessä.
– Koko ajan joutuu takaraivossa pitämään sen, ja joka kuukausi laskemaan sen, että miten pärjätään kun aina tulee jossain vaiheessa kuitenkin tiukempi aika.
Lue lisää: Köyhyys näkyy lasten arjessa hälyttävällä tavalla
Katja on työtoiminnassa, mutta ei voi ottaa täysipäiväistä työtä lapsen hoidon takia.
– Kunhan hän tästä vähän vanhenee, on tarkoitus ainakin palkkatukijakso käydä tekemässä, ja ehkä lähteä opiskelemaan siellä.
– Minulla on kaksi ammattia, mutta niillä aloilla ei kyllä tällä hetkellä Imatralla ole töitä.
Ruokakaupassa hintojen kyttäämistä
Katja sanoo, että hintoja vahditaan ruokaostoksilla tarkkaan, eikä vihanneksiin ole aina varaa.
– Ei tietenkään ikinä pystytä mitään kalleinta ostamaan.
– Jotain monipuolisia salaatteja ei voi oikein tehdä, koska meitä on kaksi, ja sitten jos sitä jää hukkaan.
– Joskus voi olla niitäkin hetkiä, kun ei ole varaa ostaa ruokaa. Sitten vaan katsotaan, mitä on, ja sillä mennään.
Joulun ahdistus pienituloisille
Juhlakausi lähestyy, ja Pelastakaa Lapset järjestö ennustaa ruokalahjakorttien ja muun taloudellisen tuen tarpeen kasvavan entisestään eri puolilla Suomea ennen joulua.
Joulun lähestyminen tuo erityiset paineet pienituloisille, koska lapsille ei haluta tuottaa pettymystä.
– No minullahan on nyt tosi ahdistava hetki tällä hetkellä, koska poikani uskoo joulupukkiin, ja hän on kirjoittanut joulupukille, että hän toivoo hänelle ja äidille yhteistä läppäriä.
– Hän oikein halaa minua siinä, että äiti hän toivoo meille sitä yhteiseksi, ja hän kun uskoo joulupukkiin, niin hän ei tiedä yhtään, minkälaisen paineen se on luonut minun päälleni.
– Koska mitään yli 100 euroa maksavaa lahjaa ei todellakaan ole varaa ostaa. Kaikki on etsittävä käytettynä, ja nyt tuntuu että läppäreitäkään ei paljon käytettynä ole, Katja sanoo.
– Yleensä olen saanut lapsen toiveet toteutettua, kun olen ajoissa alkanut miettimään. Mutta nyt on niin, että minua ahdistaa ensimmäisen kerran.
Lue myös: "Ihmiset jäävät tyhjän päälle": Hallituksen tavoite puolittaa toimeentulotuen saajien määrä tyrmätään täysin epärealistisena
– Minusta tuntuu, että hän joutuu varmaan pettymäään siinä, että hän ei saa hänelle ja äidille sitä läppäriä.
Katja herkistyy kertoessaan ahdistuksestaan.
– Jos sitä rahaa niinkuin olisi enemmän niin ... anteeksi ... se vaan, että ku lapsi hyvää tarkoittaa sillä. Mutta kun se vaan on niin, että tosiasiassahan lahjat tulevat ihan muualta kuin joulupukin pajalta.
"Leikkaukset kohdistuneet yksinhuoltajiin"
Katjaa ihmetyttävät hallituksen leikkaukset.
– Yksinhuoltajiin jostain syystä ovat nämä leikkaukset kohdistuneet kaikista eniten. Minä en oikein käsitä, että minkä takia ne kohdistuvat semmoiseen ihmiseen, jolla on muutenkin jo varmasti raskasta.
Jatkuva rahan miettiminen on kuormittavaa
– On se stressaavaa. Olen miettinyt miltä tuntuisi, jos joskus olisi semmonen aika, ettei tarvitsisikaan sitä miettiä.
– Arki olisi paljon helpompaa, kun ei olisi koko ajan sitä miettimistä, että riittääkö raha.
Lapset kokevat häpeää
Pelastakaa Lapset ry:n paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Minka Leino-Holm sanoo, että vanhemmat uhraavat omaa hyvinvointiaan lapsia varten.
– Vanhemmat tosi paljon tinkivät omista tarpeistaan ja omasta lääkityksestään, terapiastaan, jopa ruuastaan voidakseen tarjota lapselleen esimerkiksi sen harrastuksen.
Yhdistyksen mukaan mukaan lapset tunnistavat asian hyvin ja kantavat siitä paljon huolta ja taakkaa.
– Kyselyssämme nousee lasten häpeän tuntemukset. He saattavat kokea myös syyllisyyttä tavallaan siitä, että he ovat vähän niin kuin kuluerä perheessä, sanoo Pelastakaa Lapset ry:n erityisasiantuntija Aino Sarkia.