Yhteensä 17 eri joukkuetta on hakenut SM-liigalisenssiä ensi kaudelle. Lisenssitoimikunnan jäsen Jaakko Luumi vahvisti MTV Urheilulle, että nykyisten 15 liigaseuran ja Kiekko-Espoon lisäksi myös TUTO on jättänyt hakemuksensa. MTV Urheilun jääkiekkoasiantuntija Petteri Sihvonen ilahtui yllättävästä uutisesta. Sihvonen ennustaa, että Liiga päätyy vielä kiperien kysymysten äärelle.
MTV Urheilun jääkiekkoasiantuntija Petteri Sihvonen tervehti ilolla TUTOon liittyvää uutista.
– Hieno homma. Tuo vain kuvastaa sitä, millainen verinen vääryys suljettu sarja oli. Heti ilmaantui yksi yllättävä uusi hakija, kun sarja avattiin. Intohimoja ja kaikuja on siellä sun täällä. Nyt niitä ei ole padottu muurin taakse, Sihvonen toteaa.
Yllätysuutinen on siinäkin mielessä mielenkiintoinen, koska Liiga ilmoitti aiemmin, että jatkossa sarjassa voi pelata maksimissaan 16 joukkuetta.
Nyt Liigan lisenssitoimikunta käsittelee yhteensä 17 hakemusta.
– Menee mielenkiintoiseksi, jos varsin pätevältä vaikuttava toimikunta toteaa, että TUTOlla on liigapaikkaa varten kaikki edellytykset olemassa. Voiko Liiga sitten rajata jonkun pois? En usko. Noh, nyt he joutuvat ainakin tutkimaan asiaa, Sihvonen pyörittelee kiperää kysymystä.
Kaiken lisäksi SM-liiga Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen puhui teorian tasolla skenaariosta, jossa Liigassa olisi yhtäkkiä 17 joukkuetta.
SM-liigan virallinen kanta on kuitenkin sama kuin kuukausi sitten, milloin Liigan yhtiökokous linjasi 16 joukkueen rajan.
– Tuo oli aika kova juttu, että puheenjohtaja Hiltunen ikään kuin pyörsi päätöksen, ettei 16 ole mikään ehdoton raja, vaikka se on liigahallituksen määrittelemä asia. Onhan tässä mahdollista se, että TUTO on valmistellut talouttaan potentiaalista nousua varten. Nyt tuo aiempi päätös testataan hienolla tavalla, Sihvonen näkee.
Iso ongelma on toki se, että suomalainen pelaajatuotanto ei pysty millään kattamaan 17 joukkueen vaateita.
– Ei pysty ei, ei edes 16:n tai 15:n kysyntää. Tässä ollaan mukavien paradoksien äärellä. Moni asia tulee nyt keskusteltavaksi ja mietittäväksi. On kuitenkin selvää, että jos mukaan tulee 17 joukkuetta, niin pelien laatu kärsii. Nytkin jo yksi nippu on puoliksi ruotsalainen. Tässä näkyy kuitenkin se, kun Kiekko-Espoon lakimiehet tutkivat Liigaan liittyviä pykäliä. Nyt ollaan jännien paikkojen äärellä, Sihvonen ynnäilee.
Mahdollisuuksien kautta, hei
Toinen Liiga-pomojen puheissa esille noussut asia oli sarjajärjestelmä ja sen kehitys. Liigan yhtiökokous päätti lokakuussa, että runkosarjassa viimeiseksi jäänyt joukkue käy karsintasarjan Mestiksen mestaria vastaan. Karsinnat palaavat ohjelmaan keväästä 2024 lähtien.
SM-liiga Oy:n toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen ja liigahallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen kommentoivat suorin sanoin paljon julkisuudessa esillä ollutta 10+10-mallia. Siinä SM-liigan luotaisiin niin sanotut A- ja B-sarjat.
Sihvonen ei pitänyt siitä, miten liigapomot puhuivat asiasta.
– Pitäisi ymmärtää, että esimerkiksi Lappeenrannassa saattaisi käydä enemmän yleisöä, jos SaiPa pärjäisi hyvin B-liigassa. Vielä kun sarja olisi hyvin järjestelty, eikä se olisi mikään Mestis. Niin että siellä on televisiorahaa mukana, olosuhteet olisivat kunnossa ja niin edelleen.
– Nyt he (Liigan johto) lähtivät sivulauseessa dissaamaan tuota mallia. Hiltunen puhui, ettei oikein ”raaski pudottaa ketään”. Eihän urheilussa voi ajatella noin. Tuntuu siltä, että he eivät ole ajatelleet 10+10-mallia ihan loppuun asti, Sihvonen hämmästelee.
Sihvonen jakaa asiasta rapaa Hiltusen suuntaan.
– Minun mielestäni hän karttaa ja pelkää kilpailua. En tiedä, että näkyykö tuossa Sport-tausta, mikä ajaa hänet jotenkin ajattelemaan pelkojen ja uhkakuvien kautta. Pitäisi miettiä mahdollisuuksia, Sihvonen huikkaa.
– Noista puheista jäi vaikutelma siitä, että jo Liigan avaamispäätös tehtiin pakon edessä, eikä niinkään innovatiivisen kulman kautta. Vähän pelottaa, että mennäänkö jatkossakin vanhaa suojellen, eikä niin, että edettäisiin uutta kohden.
– Vaikuttaa siltä, että Liigan johdossa ei selkeästi uskota ”B-liigaan”. He näkevät, että se on kuolemaksi. Tuosta pitäisi käydä avointa keskustelua, että mitä jos tuo onkin malli, joka voisi elää ihan hyvin, Sihvonen rohkaisee.
