Verokikkailusta ja aggressiivisesta verosuunnittelusta hyötyvät selvityksen mukaan etenkin sotejätit sekä lääkärit.
Verojen maksaminen voi ajoin tuntua kansalaiselta epäreilulta. Moni kuitenkin maksaa veronsa mukisematta palkastaan, sillä veroilla kustannetaan yhteiskunnan palveluja. Palveluihin kuuluvat muun muassa koulutus tai terveydenhuolto.
Verosuunnittelulla niin yksityishenkilöt kuin yritykset voivat maksimoida saatua rahallista hyötyä ja minimoida verojen maksamisen.
Vuonna 2025 verohallinto keräsi yhteensä 83,8 miljardia euroa veroja.
Finnwatchin selvityksen mukaan sote-palveluja tuottavat yritykset ja osa niiden työntekijöistä pystyy maksimoimaan verohyödyt verrattain helposti.
Lue myös: Suomessa kerättiin lähes 84 miljardia euroa veroja – Verohallinto: Vaatimatonta
Verosuunnittelu on laillista. Veronkierto on laitonta.
Aggressiiviseksi verosuunnitteluksi kutsutaan usein toimia, joilla pyritään hyödyntämään lain aukkojen, puutteiden tai epäjohdonmukaisuuksien hyödyntämistä.
Verosuunnittelu ei aina ole aivan tarkkarajaista, ja aggressiivisimmat verosuunnittelijat saattavatkin operoida lain rajamailla. Suunnittelun lainmukaisuutta arvioidaan mahdollisesti tarvittaessa tuomioistuimessa.
– Hyväksyttävän verosuunnittelun ja veron kiertämiseen välistä tarkkaa rajaa on vaikeaa etukäteen määritellä. Lainkohdan merkitys on täsmentynyt ja täsmentyy oikeuskäytännön kautta, koska yleislausekkeen sisältö on väljä. Lainkohtaa joudutaan myös soveltamaan aina yksittäistapauksiin, Verottajan sivuilla selvitetään.
Kuusi suurinta sote-konsernia porskuttavat
Finnwatchin keräämien konsernitilinpäätöstietojen perusteella kuuden suurimman sote-konsernin yhteenlaskettu liikevaihto ylsi tilikaudella 2024 lähes kuuteen miljardiin euroon.
Yritystoiminnan vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch on julkaissut seurantaraportin sote-yritysten verovastuusta.
Kuusi suurinta palveluntarjoajaa muodostivat noin 45 prosenttia koko toimialan liikevaihdosta.
Pörssiyrityksistä suurimmat ovat Attendo, Pihlajalinna ja Terveystalo. Mehiläisen ja Esperin pääomistajat ovat kansainvälisiä pääomasijoitusrahastoja. Coronariasta suurin osa on perustajien ja muiden yksityishenkilöiden hallussa.
Laaja selvitys osoittaa, että yritysten harjoittamalla verosuunnittelulla sekä toimilla voi olla olennainen rooli myös työntekijöiden henkilöverotuksen minimoinnissa.
Yrityksillä on käytössään keinoja, joilla työntekijät voivat maksimoida ansioitaan.
Tällaisia keinoja voivat olla esimerkiksi erilaiset työnjärjestämismuodot tai palkitsemismallit. Työntekijälle tarjotaan mahdollisuus muuntaa saamiaan työtuloja kevyemmin verotetuksi pääomatuloksi.
– Tulonmuuntoon tähtäävät järjestelyt ovat olleet yleisiä monilla isopalkkaisilla aloilla, kuten lääkäriyhtiöissä ja asianajotoimistoissa, raportissa kerrotaan.
Aukkoja on yritetty tilkitä
Lainsäätäjät ovat kuitenkin pyrkineet tilkitsemään ilmeisiä aukkoja järjestelmästä. Vuonna 2021 uudistettiin työpanososinkojärjestelyjä.
Lisäksi esimerkiksi rahastoitavan palkkion suuruuden itsemääräämistä on hankaloitettu. Keskusverolautakunta on määrittänyt raamit pääsääntöisesti siten, pystyykö työntekijä vaikuttamaan siihen, minkä verran saa palkkaa ja kuinka suuri osuus ohjautuu rahastoitavaksi palkkioksi.
Siitäkin huolimatta henkilöstörahastoja on yrityksiin perustettu. Pihlajalinna Terveys Oy ja Terveystalon osakkuusyhtiö Terveyden Tuottajat Oy käyttävät henkilöstörahastoa, joihin ohjattavien tulojen osuus vaikuttaa Finnwatchin mukaan olevan jopa kymmeniä prosentteja.
– 20 prosenttia rahaston kautta saaduista tuloista on verovapaata eikä tuloista peritä sivukuluja.
Järjestelystä hyötyvät molemmat osapuolet. Työnantaja ei maksa myöskään sivukuluja. Rahastointi lykkää verotusta ja verottamattomia varoja voi sijoittaa ja siten kerryttää sijoitustuottaja.
Etenkin lääkärit hyötyvät järjestelyistä
Finnwatchin selvityksestä käy ilmi, että lääkärin palkkatasolla osakeyhtiön perustaminen ja työn laskuttaminen yhtiön kautta voi olla erittäin kannattavaa.
Listaamattoman yhtiön osinkojen jakaminen voi jäädä merkittävästi ansiotuloverotusta kevyemmäksi.
Mikäli yhtiöllä on paljon nettovarallisuutta, huojennettua osinkoa nostaa enimmillään 8 prosenttia nettovarallisuudesta, voi hyödyn maksimoida.
Verottajan mukaan näiden ehtojen täyttyessä osingosta 25 prosenttia verotetaan pääomatulona ja loppuosa, 75 prosenttia osingosta, on verovapaata tuloa. Koko osingolle laskettu keskimääräinen veroaste jää tällöin 7,5 prosenttiin.
– Yhdessä osakeyhtiön maksaman yhteisöveron kanssa veroasteeksi muodostuu noin 26 prosenttia, mikä on edelleen kymmeniä prosenttiyksikköjä korkeimpia ansiotuloveroasteita matalampi, raportissa selvitetään.
Finnwatch nostaa esimerkiksi konserniliikevaihdoltaan vuonna 2023 Suomen toiseksi suurimman Terveystalon.
Vuoden 2024 lopussa henkilöstöstä muiden kuin työsuhteisten osuus oli 42 prosenttia.
Kokonaisuudessaan yksityisten terveysyritysten palveluksessa olevista lääkäreistä valtaosa toimii yksityisinä palveluntarjoajina.
Tämänhetkinen järjestelmä kannustaa siis korkeamman tulotason työntekijöitä kikkailuun, johon pienemmillä ansioilla ei kannata ryhtyä.