Puolison kuollessa monet yllättyvät siitä, kuinka perintöön vaikuttaa se, onko pariskunta elänyt avio- vai avoliitossa. Vakuutusyhtiö LähiTapiola pyysi asianajajaa tekemään esimerkkilaskelman eri siviilisäätyjen vaikutuksesta perintöön.
Siinä missä avioliitto on kirkon tai valtion virallistama parisuhde, jossa vallitsevat lait ja normit tuottavat kummallekin osapuolelle sekä oikeuksia että velvollisuuksia, on avoliitto juridisesti vahvistamaton avioliittomainen yhteiselämän muoto.
Kun puoliso kuolee, vaikuttavat perinnönjakoon monet seikat, joista yksi on pariskunnan siviilisääty. Vaikka pariskunta eläisi avoliitossa täysin avioliittomaista yhteiselämää, on avo- ja avioparin oikeudet lain silmissä hyvin erilaiset.
Yhä useampi suomalainen elää avoliitossa avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen sijaan, joten on hyvä tietää, miten siviilisääty vaikuttaa perintöasioihin.
Lue myös: Jos pistät palkastasi 10 vuoden ajan 200 euroa sivuun, sinulla voi olla eläkepäiviesi iloksi 350 000 euron megapotti: "Ei syyttä kutsuta maailman kahdeksanneksi ihmeeksi"
– Moni tietää, että laissa avo- ja aviopuolison oikeus perintöön puolison kuollessa eroaa. Silti monilta jää hoitamatta tietyt perusasiat, joilla voisi varautua lesken taloudelliseen tilanteeseen, johtaja Veera Lammi LähiTapiola Henkivakuutusyhtiöstä sanoo yhtiön tiedotteessa.
Avoparien asemaa ollaan yhdenmukaistamassa lainsäädännöllä enemmän avioparin kaltaiseksi. Esimerkiksi perhe-eläkejärjestelmää on uudistumassa siten, että se kattaa myös avopuolisot, mutta jatkossakaan avopuolisolla ei ole esimerkiksi perimysoikeutta, ellei kuolemaan ole erikseen varauduttu. Lammi muistuttaa, että oman tilanteen hahmottaminen ajoissa on tärkeää.