Arjessa avo- ja avioliiton ero ei näy – puolison kuollessa voi perinnönjaossa kuitenkin odottaa yllätys

5:03
Tällaisia asioita suomalaiset katuvat kuolinvuoteellaan.

Puolison kuollessa monet yllättyvät siitä, kuinka perintöön vaikuttaa se, onko pariskunta elänyt avio- vai avoliitossa. Vakuutusyhtiö LähiTapiola pyysi asianajajaa tekemään esimerkkilaskelman eri siviilisäätyjen vaikutuksesta perintöön.

Siinä missä avioliitto on kirkon tai valtion virallistama parisuhde, jossa vallitsevat lait ja normit tuottavat kummallekin osapuolelle sekä oikeuksia että velvollisuuksia, on avoliitto juridisesti vahvistamaton avioliittomainen yhteiselämän muoto.

Kun puoliso kuolee, vaikuttavat perinnönjakoon monet seikat, joista yksi on pariskunnan siviilisääty. Vaikka pariskunta eläisi avoliitossa täysin avioliittomaista yhteiselämää, on avo- ja avioparin oikeudet lain silmissä hyvin erilaiset.

Yhä useampi suomalainen elää avoliitossa avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen sijaan, joten on hyvä tietää, miten siviilisääty vaikuttaa perintöasioihin.

– Moni tietää, että laissa avo- ja aviopuolison oikeus perintöön puolison kuollessa eroaa. Silti monilta jää hoitamatta tietyt perusasiat, joilla voisi varautua lesken taloudelliseen tilanteeseen, johtaja Veera Lammi LähiTapiola Henkivakuutusyhtiöstä sanoo yhtiön tiedotteessa.

Avoparien asemaa ollaan yhdenmukaistamassa lainsäädännöllä enemmän avioparin kaltaiseksi. Esimerkiksi perhe-eläkejärjestelmää on uudistumassa siten, että se kattaa myös avopuolisot, mutta jatkossakaan avopuolisolla ei ole esimerkiksi perimysoikeutta, ellei kuolemaan ole erikseen varauduttu. Lammi muistuttaa, että oman tilanteen hahmottaminen ajoissa on tärkeää.

LähiTapiola kannustaa erityisesti avopareja pohtimaan testamentin tekemistä. Testamentin tulee täyttää tietyt muotovaatimukset, jonka vuoksi alaa osaavan asianajajan apu on usein tarpeen. Lapset tai heidän sijaansa tulevat lapsenlapset ovat oikeutettuja vähintään lakisääteiseen lakiosa-osuuteensa perinnöstä, mutta testamentilla voidaan huomioida esimerkiksi avolesken aseman turvaaminen.

Näin siviilisääty vaikuttaa lapsettoman pariskunnan perinnönjakoon

LähiTapiola pyysi asianajaja Mari Lampeniusta Asianajotoimisto Susiluodosta tekemään esimerkkilaskelman, joka valottaa avo- ja avioparin eroja oikeudesta perintöön puolison kuollessa.

Henkilön kuollessa hänen omaisuutensa jaetaan velkojen maksamisen jälkeen hänen perillisilleen sekä mahdollisille testamentin saajille. Pääsääntö on, että perinnön voi saada vain se, joka elää perittävän henkilön kuolinhetkellä.

Perillisasema kytkeytyy vainajan ja perillisen väliseen sukulaisuussuhteeseen, avioliittoon, rekisteröityyn parisuhteeseen tai ottolapsisuhteeseen.

Henkilön kuoleman jälkeen suoritettavassa perunkirjoituksessa luetteloidaan vainajan ja mahdollisen lesken varat ja velat. Perinnön suuruuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten kuolinpesän vaurastuminen lesken elinaikana.

Esimerkkipariskunnallamme Markolla ja Matilla ei ole lapsia, ja heidän merkittävimmän omaisuutensa muodostavat omistusasunto, auto ja kesämökki. Asuntolainaa on vielä jäljellä, ja säästöjä on kertynyt jonkin verran.

Koska Matti ja Marko ovat lapseton pari, avioliitossa puoliso perii menehtyneen osapuolen.

Avioliitossa puolisoilla on avio-oikeus myös toistensa omaisuuteen, mikäli ei ole tehty avioehtoa.

Avoliitossa puoliso ei peri suoraan ilman testamenttia, ja ilman testamenttia omaisuus jaetaan perintökaaren mukaisesti lakimääräisille perillisille, kuten esimerkiksi perittävän sisaruksille.

Marko

Matti

Omaisuus

150 000 €

150 000 €

Säästöt

15 000 €

10 000 €

Velat

50 000 €

70 000 €

Yhteensä

115 000 €

90 000 €

Matin perimä Markon kuollessa, jos he ovat avopari

  • Testamentilla perittävä omaisuus, josta maksetaan perintövero: 115 000 €
  • Maksettavan perintöveron suuruus (luokka II): 24 850 €
  • Perittävä omaisuus yhteensä: 90 150 €

Lampenius muistuttaa, että verotuksessa lapseton avopuoliso maksaa perintöveroa suuremmalla prosentilla. Avoparin verotus kuuluu veroluokkaan II ja avioparin veroluokkaan I. Veroluokassa II maksettavan veron määrä on suurempi.

Matin perimä Markon kuollessa, jos he ovat aviopari

  • Yhteenlaskettu omaisuus: 205 000 €
  • 50 % omaisuudesta (avio-osuus): 102 500 €
  • Verovapaa tasinko Markon kuollessa: 12 500 €
  • Perintöveron alainen perintö: 102 500 €
  • Maksettavan perintöveron suuruus (luokka I): –
  • Tasinko + perittävä omaisuus: 115 000 €

Lampenius kertoo, että avioliitossa eloon jääneelle puolisolle kuuluu avio-oikeuden perusteella puolet pariskunnan yhteenlasketusta nettovarallisuudesta. Esimerkin tapauksessa Matti saisi tasinkoa Markon kuollessa, koska hänen nimissään olevan omaisuuden arvo jää alle puoliosuuden.

Verovapaan tasingon jälkeen loput perittävästä omaisuudesta on perintöveron alaista.

– Avioliitossa puoliso saa verotuksessa puolisovähennyksen, jonka arvo on 90 000 euroa. Kyseisessä esimerkissä tasingon ja puolisovähennyksen vuoksi perinnöstä ei makseta ollenkaan perintöveroa. Tämän vuoksi Matin perintö avioliitossa on yli 20 000 euroa suurempi kuin vastaavassa tilanteessa avoliitossa.

Älä sovella omaan tilanteeseen!

Lampenius huomauttaa, että hänen laskelmansa ovat vain yksinkertaistettu esimerkki siviilisäädyn vaikutuksista perintään. Siitä ei tule vetää suoria johtopäätöksiä omaan tilanteeseen, vaan perintöasiat on hyvä käydä läpi ammattilaisen kanssa.

Lampenius muistuttaa myös, että verosäännökset ja verotuskäytännöt voivat muuttua tulevaisuudessa, eivätkä esimerkkilaskelmat välttämättä päde silloin lainkaan.

Lähteet: LähiTapiola, Minilex

Videot

Uusimmat

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja