Konkaripoliitikko, europarlamentaarikko Eero Heinäluoma arvioi presidentin joutuvan astumaan virkaansa aikana, jossa vastakkainasettelu koettelee niin ulko- kuin sisäpolitiikkaakin.
Sauli Niinistön virkaanastujaisissa kaksitoista vuotta sitten Eero Heinäluoma (sdp) toimi puhemiehenä, eli oma rooli juhlallisuuksissakin oli suurempi.
– Silloin piti jännittää enemmän, hän sanoo naurahtaen.
Maailma on nyt hyvin erilainen kuin silloin, ja niin on myös tunnelma presidentinvaihdoksen ympärillä.
– Silloin ei ollut tunnetta, että on jotain uutta, mitä presidentin täytyy lähteä tekemään, Heinäluoma kuvailee ja vakavoituu.
Ulkopoliittiset suhteet olivat Euroopassa vakaammat Suomen kannalta, ja kotimaan politiikassakin rauhallisempaa.
– Vaikka oli taloudellisesti vaikea aika silloinkin, ei ollut ollenkaan sellaista vastakkainasettelua kuin nyt. Kyllä Stubb joutuu aloittamaan paljon, paljon vaikeammassa lähtökohdassa kuin Niinistö kaksitoista vuotta sitten aloitti.
Niinistö ja Stubb nostivat molemmat esiin tänään puheessaan sen, että on hieman epäselvää, millaista aikaa tällä hetkellä eletään. Ulkopolitiikassa pitää olla nyt malttia, Stubb sanoi puheessaan. Sitä Heinäluoma sanoo arvostavansa.
– Aikana, jolloin meillä on sotaa ja kriisiä, ja tulee vastakkainasettelua paljon, pitäisi säilyä ulkopolitiikassa erityisesti sellainen kyky, että istutaan hetken aikaa ja mietitään.
3:42
Ydinaseen kokoinen kysymys
Ukrainan sota ja Euroopan turvallisuus tulee väistämättä olemaan tuoreen presidentin tärkein asia työpöydällä.
Heinäluoma uskoo, että kun juhlallisuudet ovat ohi, joutuu Suomi käsittelemään suhdettaan Natoon ja ydinaseisiin, jotka nousivat vaalienkin aikaan esille.
– Oli viisasta, ettei tänään siitä puhuttu, mutta sehän on megalomaanisen iso asia, Heinäluoma sanoi alkuiltapäivästä.
Myöhemmin iltapäivällä Stubbilta kysyttiin asiasta hänen ensimmäisesssä lehdistötilaisuudessaan presidenttinä. Hän oli kommentoinut vaalikampanjansa yhteydessä, että ydinaseiden liikuttaminen Suomen alueella pitäisi mahdollistaa. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei salli ydinaseiden tuomista Suomen maaperälle.
– Lähtisin liikkeelle siitä, että ydinasepelotteen pitää olla meillä Suomessa todellinen. Ja sitähän se on koska Nato käytännössä antaa meille kolme pidäkettä jäsenyytemme myötä, joista ensimmäinen on sotilaat, toinen on ohjukset, eli ammukset ja kolmas on ydinasepelote, joka tulee Yhdysvalloilta, Stubb sanoi.
Stubbin mukaan Suomen liittymissopimusta allekirjoitettaessa pidettiin selvänä sitä, että Suomi on osa ydinase-sateenvarjopelotetta.
Koetus valtionjohdolle
Keskustelu voi myös koetella presidenttiä, hallitusta ja eduskuntaa.
– Se ratkaiseva kysymys varmaan tässä linjan määrittelyssä on se, lähteekö Suomi muuttamaan meidän ydinenergialakiamme, jossa selvästi sanotaan, että tänne ei voi ydinaseita tuoda. Ja siinä testataan uusi presidentti, siinä testataan nykyinen hallitus.
Heinäluoman omasta mielestä järkisyyt puhuvat sen puolesta, ettei ydinaseita tuotaisi Suomeen.
– Suomen erityinen intressi on, että ydinaseita ei koskaan käytettäisi. Jos niitä käytetään, vaikka emme olisi kohteena, me olemme laskeuma-alueella. Jos pamahtaa Pietarissa tai Kuolan niemimaalla, se laskeuma on täällä, Heinäluoma sanoo.
– Meillä on suuri intressi toimia tässä hyvin vastuullisesti ja siitä lähtökohdasta teemme kaikkemme, että niiden käyttöä ei tavanomaisteta tai arkipäiväistetä, kuten nyt vähän tapahtuu keskustelussa myös Suomessa.
26:29