Pekkarinen: Tämän vuoden talouskasvu jää 1-2 prosenttiin

Valtiovarainministeriö povasi budjettiriihen yhteydessä tämän vuoden kasvuksi 2,7 ja ensi vuoden 2,5 prosenttia. Pekkarinen ei usko kasvun voivan loppuvuodesta yltää niin rivakaksi, että tänä vuonna voitaisiin päästä tuollaisiin lukuihin. Kokonaistuotanto tuskin enää laskee, mutta nousuakaan ei juuri ole tiedossa. Tosin kokonaistuotannon kuukausikuvaajasta saataneen Pekkarisen mukaan kesäkuulta "vielä aika ruma luku".
Kokonaistuotanto on laskenut viime vuodenvaihteesta lähtien liki kokonaan teollisuustuotannon tahdissa.

Pekkarinen pitikin yllättävänä, että työllisyys on kausivaihtelut poislukien pysynyt tuona aikana koko ajan 9 prosentin tuntumassa. "Vanhassa maailmassa" tällainen teollisuustuotannon lasku olisi tiennyt melkoisia lomautuksia. Työllisyyslukua selittää Pekkarisen mukaan yritysten halu pitää kiinni osaajista - varsinkin, kun liikatyövoimaa ei 1990-luvun käänteiden jäljiltä ole. Yrityksissä myös ilmeisesti luotetaan, ettei talouden alamäki jatku kovin pitkään.

Pekkarinen kehottaa tosin varautumaan siihen, että työllisyys synkkenee loppuvuodesta, vaikkakaan ei välttämättä kovin rajusti. Sen sijaan arviot inflaation kiihtymisestä tuloratkaisun indeksiehdon laukaisevaan tahtiin näyttävät osoittautuneen vääriksi, kun kuluttajahintojen nousu on mm. öljyn hinnan laskun ja dollarin kurssin laskemisen myötä hidastunut.

Vientiriippuvuus kasvussa

Pekkarisen esityksen otsikkona oli Talous turbulenssissa. Hän tosin itse katsoi, että oikeammin olisi todettava talousennusteiden olevan turbulenssissa. Suurin virhe tehtiin keväällä arvioitaessa, että Yhdysvaltain taantuma ei näkyisi muun maailman taloudessa. Globalisoituvassa taloudessa talouksien keskinäinen riippuvuus on kuitenkin aiempaa voimakkaampaa. Lisäksi Yhdysvaltain paino maailmankaupassa on vain tukevoitunut: sen tuonti on nyt 6 prosenttia muun maailman bruttokansantuotteesta.

Suomen riippuvuus ulkomaankaupasta on vain kasvanut, sillä suhdanneherkän viennin osuus on jo yltänyt puoleen bruttokansantuotteesta. Yhdysvaltain taantuma puri nimenomaan it-alan investointeihin ja näkyy siten erityisen voimakkaasti Suomen, Ruotsin ja Saksan kaltaisissa maissa.

Yhdysvaltain rooli näkyy myös siinä, ettei tulevasta kasvustakaan ole odotettavissa ravakkaa. Sen kasvuvoimaa laimentaa mm. vahva velkaantuneisuus. Euroopalla on yksityisen kulutuksen voimin edellytykset ripeämpään kasvuun.

(MTV3-STT)