Mainos

"Parikymppinen nainen on synnytysriski, viisikymppinen törmää ikärasismiin" – STTK:n Palolasta yhteiskunnan naisasenteet ovat vinksallaan

"Mikä ihme saa Pohjanmaalla syntyneen, kuusikymppisen härkämiehen – joka on vielä edellisen lisäksi koulutukseltaan merikapteeni – pohtimaan naisten asemaa yhteiskunnassa, työelämässä ja päätöksenteossa?" ihmettelee STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kommentissaan.

Kaikki tiedämme, että suomalainen nainen on maailman koulutetuin, osaavin ja monin tavoin hyvin tasa-arvoinen. Miksi ihmeessä tämä sama, kaikin tavoin taitava nainen törmää yhä edelleen läpi elämänsä tarpeettomaan vähättelyyn?

Nuori nainen on rekrytointitilanteessa työnantajan silmin katsoen usein ”synnytysriski”. Samaan aikaan me murehdimme Suomen kansan ikärakennetta ja aivan liian alhaisia syntyvyyslukuja, jotka uhkaavat hyvinvointivaltiomme rahoituspohjaa pitkällä aikavälillä.

Viisikymppisenä nainen törmää ikärasismiin ja työura jämähtää, vaikka hän on ahkera, osaava ja terve – nainen parhaassa iässä, ja aktiivista työuraa pitäisi olla vielä useita vuosia jäljellä.

Johtopäätökseni on, että työelämän ja yhteiskunnan asenneilmapiirissä on jotain pahasti vinksallaan.

Uskon useimpien tunnistavan naisten työelämän ja -uran etenemisen esteet. Valitettavan usein työ ja perhe asetetaan vastakkain, vaikka jokaisella pitäisi olla oikeus molempiin.

Suuri este naisten työelämän tasa-arvon ja uran edistymiselle ovat pitkät perhe- ja hoitovapaat, jotka kasautuvat edelleen pääsääntöisesti naisille.

Työelämä ja yhteiskunnallinen päätöksenteko eivät voi olla vain toisen sukupuolen asia

Mitä pidempään nainen on pois työelämästä, sitä todennäköisempää on, että urakehitys vaarantuu eikä palkka ja myöhemmin työeläke kartu toivotulla tavalla.

Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen molempien vanhempien kesken olisi selkeä edistysaskel naisten asemalle. Onnistuneella perhevapaauudistuksella tätä vinouma voidaan osaltaan korjata.

Työelämä ja yhteiskunnallinen päätöksenteko eivät voi olla vain toisen sukupuolen asia. Naisia on kannustettava hakeutumaan työelämässä avainpaikoille ja johtotehtäviin.

Edelleen myös yritysten johdon ja hallitusten sukupuolijakauma on hyvin miehinen. Hallitusten jäsenten osalta olen kannattanut ja kannatan edelleen kiintiöitä tilanteen korjaamiseksi, jos vapaaehtoisuuden pohjalta nimitysryhmissä ei naisia noteerata.

Onneksi politiikassa naisten osuus on vahvistunut myönteisellä tavalla. Tämä heijastuu myös vasta valitun eduskunnan ja uuden hallituksen kokoonpanoon. Toivottavasti tämä myös näkyy toteutettavassa politiikassa.

Sanotaan, että henkilökohtainen on yleistä, ja yleinen joskus henkilökohtaista. Vastaukseni alussa esittämääni kysymyksen on osin hyvin henkilökohtainen.

Olen kahden koulutetun nuoren naisen isä ja kahden pienen tytön isoisä. Haluan heidän tiensä olevan huomattavasti helpompi taivaltaa kuin aikaisempien ikäluokkien.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja