"Mikä ihme saa Pohjanmaalla syntyneen, kuusikymppisen härkämiehen – joka on vielä edellisen lisäksi koulutukseltaan merikapteeni – pohtimaan naisten asemaa yhteiskunnassa, työelämässä ja päätöksenteossa?" ihmettelee STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kommentissaan.
Kaikki tiedämme, että suomalainen nainen on maailman koulutetuin, osaavin ja monin tavoin hyvin tasa-arvoinen. Miksi ihmeessä tämä sama, kaikin tavoin taitava nainen törmää yhä edelleen läpi elämänsä tarpeettomaan vähättelyyn?
Nuori nainen on rekrytointitilanteessa työnantajan silmin katsoen usein ”synnytysriski”. Samaan aikaan me murehdimme Suomen kansan ikärakennetta ja aivan liian alhaisia syntyvyyslukuja, jotka uhkaavat hyvinvointivaltiomme rahoituspohjaa pitkällä aikavälillä.
Viisikymppisenä nainen törmää ikärasismiin ja työura jämähtää, vaikka hän on ahkera, osaava ja terve – nainen parhaassa iässä, ja aktiivista työuraa pitäisi olla vielä useita vuosia jäljellä.
Johtopäätökseni on, että työelämän ja yhteiskunnan asenneilmapiirissä on jotain pahasti vinksallaan.
Uskon useimpien tunnistavan naisten työelämän ja -uran etenemisen esteet. Valitettavan usein työ ja perhe asetetaan vastakkain, vaikka jokaisella pitäisi olla oikeus molempiin.
Suuri este naisten työelämän tasa-arvon ja uran edistymiselle ovat pitkät perhe- ja hoitovapaat, jotka kasautuvat edelleen pääsääntöisesti naisille.
Työelämä ja yhteiskunnallinen päätöksenteko eivät voi olla vain toisen sukupuolen asia
Mitä pidempään nainen on pois työelämästä, sitä todennäköisempää on, että urakehitys vaarantuu eikä palkka ja myöhemmin työeläke kartu toivotulla tavalla.