Minulle - viisitoista vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen syntyneelle - Euroopan unioni on ennen kaikkea rauhanprojekti. Se on meidän kaikkien eurooppalaisten yhteinen hanke, jossa kansalainen on keskiössä, jossa hän hyötyy yhteistyöstä ja voi vaikuttaa demokraattisin keinoin yhteiskuntaan ja sen kehitykseen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kirjoittaa kommentissaan.
Viime aikojen kehitys Euroopassa on kulkenut ei-toivottuun suuntaan, emmekä ole kuulleet rakentavia puheenvuoroja Euroopan kehittämisestä. Mielestäni eurooppalaista poliittista keskustelua olisi käytävä juuri nyt – jos koskaan.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron osoittaa tänä päivänä harvemmin nähtyä johtajuutta, kun hän lähestyy suoraan kansalaisia ja muistuttaa meitä kaikkia Euroopan roolista vakauden, rauhan ja vaurauden luojana.
Macron nostaa keskustelun oikealle tasolle, sillä useimmat unionin nykyisistä ongelmista johtuvat jäsenmaiden kyvyttömyydestä katsoa omien kansallisten intressien ohi yhteisen hyvän ja edun saavuttamiseksi. Valitettavasti syyllistymme tähän myös Suomessa.
Macronin viesti on selkeä
Macronin avoimen kirjeen viesti on selkeä. Emme saa antaa monimutkaisiin kysymyksiin helppoja ratkaisuja tarjoavien populistien voittaa Euroopan parlamenttivaaleja. Meidän on vaalittava demokratiaa sekä uudistettava ja rakennettava Eurooppaa yhdessä.
Kirjeen voi halutessaan nähdä poliittisena viestinä ennen kaikkea ranskalaisille, jotka tekevät Euroopan parlamenttivaalien vaaliuurnilla valinnan Macronia kannattavien globalistien ja populistijohtaja Marine Le Penin nationalistien välillä.
Kirje on kuitenkin nähtävä ennen kaikkea pitkään kaivattuna avauksena yhdistää Eurooppaa ja vahvana signaalina niille eurooppalaisille valtioille, jotka eivät näytä sitoutuvan yhteisiin arvoihin ja päätöksiin.
Macronin viesti Euroopan parlamenttivaalien lähestyessä on erittäin tervetullut. Toivottavasti se innoittaa myös muita eurooppalaisia johtajia osallistumaan keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta ja vahvistamisesta.
STTK on pitänyt demokratian vahvistamista tärkeimpänä tavoitteena Euroopan kehittämisessä sekä muistuttanut kansalaisläheisyydestä ja sen keskeisestä roolista rauhan ja demokratian turvaamiseksi.
Kansalaisen on oltava keskiössä kaikille yhteisille päätöksille – oli kyse kilpailukyvyn vahvistamisesta, talouden kehittämisestä tai sosiaalisen Euroopan aloitteiden läpiviemisessä. Olemme myös muistuttaneet, että palkansaajajärjestöt toimivat tässä suhteessa demokratian edistäjinä ja linkkinä päätöksenteon ja kansalaisen välillä. Me emme halua olla osa ongelmaa, me haluamme olla osa ongelmien ratkaisua.
Macronin ehdottama virasto demokratian suojelemiseksi on uusi mielenkiintoinen keskustelunavaus. Viraston tehtävä olisi ennaltaehkäistä ja tukea valtioita ulkopuolisilta vaikutus- ja manipulaatioyrityksiltä sekä kyberhyökkäyksiltä. Esitystä voi tarkastella kriittisesti kysymällä, ratkaistaanko kansalaisten kokema luottamuspula ja demokratiavaje Euroopan unionia kohtaan lisäämällä byrokratiaa.
Toisaalta voi myös ajatella, että esitys ainakin lisää keskustelua demokratian vahvistamiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi unionin tasolla.
Minulle EU on rauhanprojekti
Macron esittää myös, että eurooppalaiset poliittiset puolueet eivät saisi enää vastaanottaa rahoitusta ulkovalloilta, ja internetin viha- ja väkivaltapuhe olisi torjuttava eurooppalaisella lainsäädännöllä.
Nämä ovat konkreettisia ehdotuksia eurooppalaisen rauhanprojektin vahvistamiseksi. Ne osoittavat selkeästi, että voimme halutessamme yhteisesti vastata tämän ajan suuriin haasteisiin, joihin meidän yksin olisi lähes mahdotonta puuttua.
Olen ehkä naiivi idealisti, mutta loppujen lopuksi minulle Euroopan unioni on edelleen ennen kaikkea rauhanprojekti. Toivon EU:n onnistuvan tärkeässä tehtävässään nykyistä paremmin