Kunta-alan jumissa oleva neuvottelutilanne herättää jo epäuskoa neuvottelujärjestelmään, jossa yli 400 000 ihmisen työehdoista sovitaan samassa pöydässä. Yksittäisen ammattiryhmän kohdalle on hankala tehdä parannuksia palkkoihin, kun kaikki muutkin vaativat heti samaa.
Mielenosoituksia on ollut vaan ei sopua palkankorotuksista. Siinä on toistaiseksi tulos viiden kuukauden neuvotteluista kunta-alalla.
Ongelmana on se, että palkankorotusprosentteja vahditaan mustasukkaisesti palkansaajien välillä.
Esimerkiksi opettajat tai kirjastonhoitajat eivät hyväksy pienempiä korotuksia kuin hoitajat.
Hoitajajärjestöt Tehy ja Super puolestaan yrittävät ratkoa hoitajapulaa "pelastusohjelmalla", johon kuuluisi yli kolmen prosentin palkankorotukset viiden vuoden aikana yleisten korotusten päälle.
Lue myös: Tehy ja Super moittivat muita kunta-alan järjestöjä vapaamatkustajiksi: "Avointa hoitajien tavoitteiden vastaista toimintaa"
Muut kunta-alan palkansaajajärjestöt vaativat yhtä suuria korotuksia hoitajien kanssa ja siihen ei Kuntatyönantajilla ole ainakaan toistaiseksi ollut varaa.
Tuloksena on ollut umpikuja ja ainakin ulkopuolisilla usko järjestelmään horjuu.
– Jokainen järjestö ja työntekijät ovat palkankorotukset ja palkkaohjelmat ansainneet. Tilanne on kuitenkin äärimmäisen vaikea, kun sitä katsoo ulkopuolelta. Ei voi välttyä ajatukselta, että onko kunta-alan neuvottelujärjestelmä tulossa tiensä päähän? Ja onko aika ajanut sen ohi? Vaihtoehto on varmasti haastava löytää, pohtii keskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.
"Palkanmuodostus on Suomessa hyvin keskitettyä"
Aiemmin muun muassa valtakunnansovittelijana ja Tehyn edunvalvontajohtajana työskennellyt Minna Helle uskoo valtakunnallisen mallin aiheuttavan suuria riitoja ja pitää paikallista sopimista yleisesti ottaen parempana vaihtoehtona.
– Palkanmuodostus on Suomessa edelleen hyvin keskitettyä ja on vaikea kuvitella, että tällaisissa hyvin keskitetyissä valtakunnallisissa neuvotteluissa joku ryhmä voisi saada enemmän kuin muut. Ja sitten kiistat paisuvat massiivisiksi, Helle sanoo.
– Kyllä terveempää olisi se, että mentäisiin neuvottelumallin kehittämisessä ja palkankorotuksista sopimisessa kohti paikallisempaa mallia. Näin on tehty esimerkiksi julkisella puolella Ruotsissa, hän jatkaa.
Sekä Helle että Palola korostavat, että ratkaisujen tekeminen kuuluu kunta-alan osapuolille eikä vieraisiin neuvottelupöytiin haluta huudella suoria neuvoja.
Jos osapuolet haluavat aikanaan tehdä muutoksia, paikallinen sopiminen ei välttämättä ole vastenmielistä ainakaan kaikille palkansaajille.
– Paikallinen sopiminen on varmasti yksi vaihtoehto. Julkisuudessa on ollut esillä, että yksi sairaanhoitopiiri (Kanta-Häme) katsoi, että onko mahdollista löytää ratkaisua hoitajien kanssa. On vaikea ulkopuoleta sanoa, mikä olisi paras ratkaisu. Jos pyritään joidenkin ryhmien palkkausta parantamaan, nykyinen järjestelmä ei ole kuitenkaan helpoin tie siihen, Palola toteaa.
Paikallisessa mallissa sopimuksia tehtäisiin ehkä enemmän alakohtaisesti tai aluettain tai jopa kunnittain. Edellytyksenä olisi se, että kunta-alan osapuolet paikalliseen malliin päätyisivät.
Syytöksiä vapaamatkustuksesta
Vaikeasta tilanteesta kertoo osaltaan se, että hoitajajärjestöt Tehy ja Super moittivat tänään muita palkansaajia jopa vapaamatkustajiksi eli nykyinen pattitilanne rapauttaa järjestöjen keskinäisiä välejä.
Taustalla on se, että Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri tuskin pystyy tekemään erillistä sopimusta hoitajajärjestöjen kanssa, koska muutkin järjestöt vaativat sairaanhoitopiirltä yhtä suuria palkankorotuksia.
– On alkanut ikävästi näyttää siltä, että muiden kunta-alan järjestöjen edunvalvonta rakentuu ennen kaikkea vapaamatkustamiselle hoitajien siivellä, Tehy ja Super moittivat tiedotteessa.
Vaikutusta muillekin aloille
Sovittelulautakunta esitti pari viikkoa sitten kunta-alan järjestöille mallia, jossa kunta-alalla saataisiin jonkin verran suurempia korotuksia kuin vientialoilla tulevina vuosina.
Nykyisin Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtajana toimiva Minna Helle kavahtaa ajatusta ja myös palkansaajien Teollisuusliitto on vastustanut mallia.
– Julkisen sektorin palkantarkistukset tulevat verovaroista ja on kestämätön ajatus, että julkinen sektori voisi olla Suomessa palkkajohtaja. Meidän hyvinvointi ja myös julkisen sektorin rahoitus on hyvin pitkälle kiinni siitä, että vienti vetää ja kyllä valtakunnallisia ratkaisuja sovittaessa pitäisi mennä viennin näkymät edellä, Helle sanoo
– Ja juuri nyt nuo näkymät ovat hyvin epävarmoja sodan takia, hän lisää.
STTK:n Palola uskoo, että kunta-alan pattitilanteella on vaikutusta muillekin aloille, jos sopua ei synny ennen syksyä.
– Vientialoilla alkaa kesälomien jälkeen neuvottelut 2023 korotuksista. On päivänselvää, että niissä neuvotteluissa katsotaan kuntapöytään ja se tuo lisämausteen vientialoille. On muistettava, että tämän vuoden palkankorotukset sovittiin erilaisessa talousympäristössä kuin missä neuvotellaan 2023 korotukset, Palola toteaa.
Venäjän hyökkäyssota aiheuttaa nyt taloudessa epävarmuutta, jota ei ollut vielä viime vuonna näkyvissä.
Palola muistuttaa samalla siitä, että kunta-alan työntekijät eivät ole nyt saaneet palkankorotuksia lainkaan, kun sopua ei ole syntynyt.
– Se ei voi olla toivottava tilanne, hän toteaa.