Vaikka 2000-luvulla 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on kaksinkertaistunut ja noussut jo yli 50 prosentin, se on edelleen selvästi Pohjoismaiden matalin. MTV Uutiset kysyi asiantuntijoilta, miten Suomi pääsisi muiden Pohjoismaiden rinnalle ja sai lukuisia ehdotuksia.
– Osa-aikaisen työnteon alhaisempaa osuutta pidetään yleensä varsin merkittävänä syynä Suomen ja muiden pohjoismaiden välisiin työllisyysaste-eroihin, toteaa Mika Tuomaala työ- ja elinkeinoministeriöstä.
– Ruotsissa tehdään enemmän osa-aikatyötä, joka tuo työhön joustoa ja kenties myös jaksamista edistävää huokoisuutta, jos työ on kuormittavaa, toteaa myös Työterveyslaitoksen erikoistutkija Mervi Ruokolainen.
"Suomessa on todellakin alhaisempi työllisyysaste kuin muissa Pohjoismaissa"
Tuomaala huomauttaa, että ikääntyneet eivät ole ainoa ryhmä, joka jää Suomessa jälkeen verrokkimaista vaan ylipäätänsä.
– Suomessa on todellakin alhaisempi työllisyysaste kuin muissa Pohjoismaissa. Eurostatin tilastojen mukaan myös Virossa työllisyysaste on korkeampi kuin Suomessa. Tilanne on tämä sekä koko työllisyyden, että ikääntyneiden työllisyyden osalta, toteaa ministeriön neuvotteleva virkamies.
Mitä tilanteelle pitäisi tehdä?
– Tarvitaan lisää sellaista osaamista ja koulutusta, mille työmarkkinoilla on kysyntää. Niin sanotun eläkeputken poisto ja eläkeiän nostaminen ovat oletettavasti sellaisia toimenpiteitä, joiden myötä lähivuosina eläkkeelle jäämisen ikä kasvaa ja siten työllisyysaste vanhemmissa ikäluokissa nousee, toteaa KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho.
"Suomessa miesten koulutustaso on alempi kuin naisten"
Kelassa kiinnitetään huomiota miesten koulutuspuutteisiin.
– Suomessa miesten koulutustaso on alempi kuin naisten. Lisäksi Suomessa työmarkkinoiden segregaatio miesten ja naisten ammatteihin ja toimialoihin on suhteellisen suurta verrattuna muihin maihin, toteaa tutkija Tapio Räsänen.
Ruskoaho arvioi, että jos osaaminen ja kannusteet ovat kunnossa, niin työpaikkojen ja työntekijöiden pitäisi löytää toisensa.
PTCS:n asiantuntija Jussi Pyykkönen lyhentäisi ansioturvaa entisestään ja lisäisi koulutuspanostuksia tutkinnottomiin.
"Voi olla, että Suomessa ollaan vielä arkoja palkkaamaan iäkkäitä osa-aikatyöntekijöitä"
Palkansaajien tutkimuslaitoksen Merja Kauhasen mukaan keskeinen uudistus liittyy työttömyysturvan lisäpäivien poistoon.
– Hallitus on jo aiemmin päättänyt poistaa työttömyysturvan lisäpäivät. Muutos tulee voimaan asteittain 2023 alkaen. Tämän voi olettaa lisäävän työllisyyttä tässä ikäryhmässä, toteaa erikoistutkija.
– Vuoden 2017 eläkeuudistuksen ja vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamisen voi myös olettaa edelleen parantavan 60–64-vuotiaiden työllisyysastetta tulevaisuudessa, Kauhanen jatkaa.
– Myös kulttuurillisissa asioissa tarvitaan muutosta. Sekä työn tarjonnan puolella että myös työn kysynnän puolella. Voi olla, että Suomessa ollaan vielä arkoja palkkaamaan iäkkäitä osa-aikatyöntekijöitä, Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen pohtii.
"Ikäsyrjintää ei voida sivuuttaa"
SAK:sta huomautetaan, että hyvät työolosuhteet ja työn tekemisen edellytykset ovat oleellisia asioita silloin, kun pyritään pidentämään työuria urien loppupäästä.
– Nämä kattavat esimerkiksi oikeudenmukaiset työsuhteen ehdot, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työyhteisön tasaveroiseksi jäseneksi kokemisen tunne. Näiden puute työssä ennakoi haasteita työkyvylle, kertoo tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen.
– Ikääntyneiden työntekijöiden kohdalla ikäsyrjintä on myös seikka, jota tutkimusten perusteella ei voida sivuuttaa yhtenä työllisyysastetta alentavana seikkana. Lisäksi mahdollisuuksia osa-aikatyöhön pitäisi laajentaa niille työntekijöille, joille se on työn puolesta mahdollista, Näätänen jatkaa.
"Yli 60-vuotiailla loppuun kuluneiden työntekijöiden osuus moninkertaistuu"
Miksi Suomessa poistutaan työelämästä muita aiemmin?
Lainsäädäntö ja normit vaikuttavat, arvioi Kauhanen.
– Taustalla on eroja esimerkiksi Ruotsiin muun muassa varhaisten työmarkkinoilta poistumisreittien mahdollisuuksissa. Ruotsissa reitit on tukittu enemmän kuin Suomessa. Muissakin vertailumaissa on tehty reformeja työkyvyttömyyseläkejärjestelmään, joilla on merkitystä varhaiseen poistumiseen.
– Ruotsissa on kauemmin kuin Suomessa osattu tukea työntekijää siinä tilanteessa, kun työkyky alkaa heikkenemään. Ruotsalaisessa työelämässä on pidemmät perinteet sille, että kaikkien pitää saada osallistua työelämään ja siihen satsataan myös taloudellisesti enemmän, pohtii Ruokolainen.
SAK:n Työolobarometri-aineiston SAK:laisten alojen yli 60-vuotiaista miehistä 24 prosenttia ja naisista 22 prosenttia ei usko pystyvänsä työskentelemään nykyisessä työssä kahden vuoden kuluttua terveytensä puolesta.
– Tämä kertoo siitä, kuinka fyysisesti ja henkisesti kuluttavaa suorittavan työn tekeminen on. Yli 60-vuotiailla terveytensä puolesta loppuun kuluneiden työntekijöiden osuus moninkertaistuu sukupuolesta riippumatta, ja näin ei asian pitäisi olla.
"Eläkeputken poistuminen ehkä merkittävin politiikkatoimi"
Kauhanen kertoo myös, että Suomessa eläkkeellä työskentely on harvinaisempaa kuin joissakin vertailumaissa kuten Virossa, jossa eläkkeen pienuus saa työskentelemään eläkkeellä ollessa.
– Näkisin itse yhdeksi isoksi syyksi Suomen 90-luvun laman ja sitä seuranneet vuodet, jolloin oli olemassa varhaisia reittejä ulos työelämästä. Erityisesti eläkeputki, jonka alaikäraja oli aikoinaan huomattavan matala. Sittemmin alarajaa on nostettu ja nyt putki on poistumassa kokonaan. Tämä on ehkä merkittävin politiikkatoimi, jolla on vaikutusta yli 55-vuotiaiden työllisyyteen, EK:n pääekonomisti Penna Urrila arvioi.
– Uskoakseni erityisesti eläkeputki on ollut yksi merkittävä syy alhaisempaan työllisyysasteeseen kuin muissa Pohjoismaissa, Yrittäjien Kuosmanen sanoo.
"60-vuotiaana on sosiaalisesti hyväksyttävää siirtyä eläkkeelle"
Pyykkönen näkee kolme syytä tämän hetkiseen tilanteeseen: eläkeputkisto, heikko osaaminen ja historia:
– Meillä on ollut varsin monenlaisia väyliä eläkkeelle, joista työttömyysturvan lisäpäivät (varsinainen eläkeputki) on keskeisin. Lisäksi ansioturva on edelleen ongelma. Sitten osaaminen. Vanhemmissa ikäluokissa on ollut paljon kouluttamattomia. Kun he ovat jääneet työttömäksi, ei paluuta ole ollut. Myös historia vaikuttaa. Aiemmat 2000-luvun eläkeuudistukset, jossa 60-vuotiaat päästettiin eläkkeelle, loi normin siitä, että 60-vuotiaana on sosiaalisesti hyväksyttävää siirtyä eläkkeelle, vaikka terveitä vuosia olisi jäljellä, Pyykkönen pohtii.
– Ikääntyneiden työkyvyn tukeminen edistää työurien pidentämistä. Ja ikääntyneiden ikäsyrjinnän vähentäminen työmarkkinoilla, lisää Kauhanen.
– Meillä on edelleen liian paljon varhaisia työkyvyttömyyseläkkeitä, joiden taustalla oleviin syihin pitäisi pystyä puuttumaan nykyistä tehokkaammin, Urrila komppaa.
"Ruotsissa viimeisimpänä palkattu irtisanotaan ensimmäisenä"
Työterveyslaitoksella mainitaan ruotsalainen "senioriteettisäännös".
– Ruotsissa yritysten on toteutettava irtisanomiset niin, että että viimeisimpänä palkattu henkilö tulee irtisanoa ensimmäisenä. Senioriteettisäännös” (ns. last in first out) suojaa yrityksessä pidempään työskennelleitä (usein vanhempia) työntekijöitä tilanteissa, joissa yritys joutuu irtisanomaanenkilöstöään tuotannollisista ja taloudellisista syistä, kertoo erikoistutkija Ruokolainen.
Ruokolainen myös mainitsee, että Ruotsissa on ylipäätään parempi taloustilanne kuin Suomessa ja sen vuoksi työllisyys on myös korkeampi kaikissa ikäryhmissä. Hyvinvoinnillakin on merkitystä.
– Ruotsalaiset yleisesti ottaen ovat terveempiä kuin suomalaiset.
Eläketurvakeskuksen Jari Kannisto näkee useita eroja suomalaisessa järjestelmässä verrattuna naapureihin.
– Ruotsissa on ”first in – last out” -periaate (työsuhdeturvalaki), joka osaltaan parantaa ikääntyneiden työntekomahdollisuuksia ja nostaa työllisyysastetta. Norjalaiset jatkavat työntekoa myös eläkkeen rinnalla. Virolaisten eläketaso on matala, joten moni jatkaa työntekoa eläkkeellä. Islannissa eläkeikä on pohjoismaiden korkein. Tanskassa on panostettu ikääntyneiden työllistämiseen ja siinä onnistuttu. Siellä on myös heikko työsuhdeturva.
Huomio miehiin
Pohjoismaissa ikääntyneiden työllisyysaste ylipäätänsä on ollut pitkään Suomea korkeampi. Hyvästä kehityksestä huolimatta Suomi on nyt jäänyt jälkeen myös Virosta ja Tanskasta, joissa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste oli Suomen kanssa samalla tasolla vielä kymmenisen vuotta sitten.
Erityisesti miehillä olisi kirimistä. Kannisto löytää useita syitä, miksi juuri miehet ovat jääneet jälkeen verrokkimaista.
– Miesten alat ovat suhdanneherkempiä. Miesvaltaisen rakennusalan työnantajat ovat kriittisimpiä ikääntyneen työvoiman käyttöön.Ikääntyneissä työttömissä on enemmän miehiä. Miehiä on enemmän eläkkeellä jo alle 60-vuotiaana kuin naisia. Miesyrittäjiä on likimain kaksinkertainen määrä yli 60-vuotiaissa ja he ottavat eläkkeen usein vanhuuseläkkeen alaikärajalla
– Julkisessa keskustelussa keskitytään 30-40-vuotiaiden naisten työllisyyteen, lastenhoitojaksoihin ja perhevapaisiin vaikka naisten työllisyys on kansainvälisesti korkealla tasolla Suomessa. Yli 45-vuotiaiden miesten työllisyyden kehitykseen pitäisi kiinnittää huomiota, toteaa Kelan Räsänen.