Pandemia vei Johannes Laineen yrityksiltä 15 000 euroa yhdessä päivässä, sitten hän lopetti laskemisen – kertoo nyt, mitä kriisi on opettanut

Koronakriisi on aiheuttanut ennennäkemättömiä ongelmia monille suomalaisille yrityksille. Useissa yrityksissä mukana oleva Johannes Laine laski menettäneensä yhden päivän aikana tuhansien eurojen myynnit. Laine on päättänyt pitää mielensä positiivisena tappioista huolimatta.

Sarjainnostuja. Näin yrittäjä Johannes Laine kuvailee itse itseään. Termi ei ole täysin tuulesta temmattu, sillä mies on tälläkin hetkellä mukana kymmenen yrityksen toiminnassa. Koronakriisi on ravistellut niistä jokaista, mutta siitä huolimatta Laineella on yksi viesti kanssayrittäjilleen: kyllä tästäkin selvitään.

– Puhelimeni alkoi soida pari viikkoa sitten, kun kriisi todella iski ensimmäistä kertaa. Joogatunteja peruutettiin, häitä siirrettiin, avajais- ja yritysjuhlia peruttiin. Ensimmäisen päivän aikana otin takkiin yli 15 000 euron verran.

– Kysyin yhtiökumppaniltani, että mitäs nyt tehdään. Hän vastasi siihen, että kannattaa jättää se laskin nyt vaan sivuun, tästä tämä vasta alkaa. Jos haluaisin laskea vain tappioita, niin päästäisiin varmasti satoihin tuhansiin euroihin, hän selittää. 

Laine laski laskimen pöydälle ja alkoi keskittyä yritystensä pelastamiseen. Hänen mukaansa yksi kokonainen päivä vierähti soitellessa asiakkaita, yhtiökumppaneita ja vuokranantajia läpi, mutta lopulta uudet suunnitelmat alkoivat hahmottua. Joogatunteja siirrettiin verkkoon, kahviloissa alettiin myymään aamupalakasseja kotiin ostettavaksi ja kesällä julkaistavaa reseptikirjaa alettiin ennakkomyymään jo nyt. Kriisi sai jopa yrittäjän itsensä innostumaan uudestaan. 

– Joka päivä tulee niin paljon ideoita, että tässä pitää melkein rauhoitella itseään. Minulla oli todella paljon virtaa yrittäjyyteen alkuaikoina, mutta väsähdin noin vuosi sitten hetkellisesti. Nyt tyttöystäväni totesi, että minussa on taas sama palo kuin ennenkin, Laine toteaa.

"Kaikkea ei voi pelastaa"

Laine tietää, ettei tilanne ole kaikille yrittäjille yhtä helppo. Kuka tahansa voi kehottaa yrittäjiä olemaan innovatiivisia ja kehittelemään uusia tapoja oman liiketoimintansa turvaamiseen. Pakkotilanteessa innovointi ei välttämättä onnistu. Tästä syystä on tärkeää tehdä asioita omien voimavarojensa mukaan.

– On täysin okei ottaa myös paussia, jos siihen pystyy. Mikään ei ole tärkeämpää kuin oma henkinen hyvinvointi. Jos sen menettää, niin on aivan sama, vaikka saisikin firmansa pelastettua. Mitä sillä yrityksellä enää tekee, jos on itse burnoutissa?

Hän kehottaakin kaikkia käymään yrityksen realiteetteja läpi tarkasti. Kuinka paljon on kassassa rahaa, onko olemassa myyntisaatavia, kuinka kauan nämä rahat riittävät ja miten paljon tulisi saada lisää, että ne riittäisivät pahimman yli? 

– Jos siihen ei pysty, on otettava vielä askel taaksepäin ja kysyttävä, onko minulla voimavaroja taistella ja haluanko edes pelastaa tätä yritystä. Karusti sanottuna väitän, että tuolla on paljonkin yrityksiä, joille tekisi hyvää kaatua. Jos yrityksestä saa euron tuottoja, yrittäjä elää kädestä suuhun ja tekee 16-tuntisia päiviä, niin onko se tosiaan kannattavaa.

Avun ei aina tarvitse olla rahallista

Laineen mielestä yrittäjien tahtotila selvitä on säilynyt yllättävän positiivisena. Suomalaiset ovat kääntäneet katseensa kotimaassa kamppaileviin pienyrityksiin ja tukeneet niitä sekä taloudellisesti että henkisesti.

Toisaalta Laine ymmärtää myös, ettei kaikilla suomalaisperheillä ole tällä hetkellä varaa auttaa pienyrittäjiä. Monissa talouksissa kamppaillaan toimeentulon kanssa lomautusten ja irtisanomisten keskellä. Kaikki auttamiskeinot eivät kuitenkaan vaadi rahaa, toteaa Laine.

– Voi esimerkiksi tykätä yrityksen Facebook-sivuista ja jakaa sitä omalla seinällään, käydä antamassa arvosteluja Googlessa tai lähettää tsemppiviestejä yrittäjille. Aina avun ei tarvitse olla rahallista, sillä tsemppaava palautekin voi olla yrittäjille tärkeää keskellä tällaista kriisiä. 

Laine kertoo itse saaneensa tuntemattomilta viestejä, joissa he ovat tarjoutuneet mahdollisuuksien mukaan auttamaan. 

– Yrittäjän näkökulmasta olen oppinut sen, että kassassa olisi hyvä olla aina pieni puskuri. Organisaatiot ovat saaneet tästä varmasti hyvää oppia siihen, että työkulttuuria voi muuttaa eikä kahdeksasta neljään tapahtuva työ ole ainoa mahdollisuus.

– Toivon mukaan ihmiset ovat myös tajunneet, että Suomi on hyvä paikka elää. Suomalaisille on tullut paljon enemmän me-henkeä ja yrittäjät tuntuvat tekevän paljon yhteistyötä selvitäkseen. Tulevaisuus näyttää hyvältä, hän toteaa. 

Lue myös:

    Uusimmat